Laurentius Petri Aboicus

Käytetään myös nimeä Laurentius Pietarinpoika Aboicus Tammelinus

Laurentius Petri Aboicus oli suurvaltakauden huomattavimpia suomalaisia saarnakirjailijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomalaisen historiateoksen.

Laurentius Petri syntyi ja opiskeli Turussa. Hän toimi aluksi Turun suomalaisen seurakunnan kappalaisena ja sen jälkeen Loimaan (Loimijoen) kappalaisena. Kun Tammelan kirkkoherra Michael Caspari Tammelander kuoli valtiopäivämatkalla 1647, Laurentius Petri, itsekin leskeksi jäänyt, nai tämän lesken Brita Erkintytär Abogian ja sai näin Tammelan laajan emäseurakunnan kirkkoherran viran. Hän oli jo Loimaan kappalaisena tutustunut seutuun ja oli mm. Jokioisten kartanonomistajan suosiossa.

Laurentius Petri aloitti Tammelan seurakunnassa kirkonkirjojen pidon. Kyrckiones Boock sisältää tärkeitä tietoja Tammelan seurakunnasta, mm. kuudennusmiesten luettelon vuodelta 1648 sekä kirkon omaisuuden inventaarioluettelon. Kirjan mukaan pappilan irtaimistoon, jonka arvo oli 27 taalaria 4 äyriä, kuului härkäpari, kaksi lehmää, vasikka, neljä lammasta, sika, viisi leiviskää ruokaleipää, kolme leiviskää kuivattua lihaa, kaksi leiviskää sianlihaa, tynnyri humalaolutta ja tynnyri tavallista olutta, kirves, kaksi viikatetta ja neljä sirppiä.

Laurentius Petri julkaisi kaikkiaan 13 saarnaa, yhteensä 280 sivua.

Ensimmäinen saarnakokoelma sisältää seitsemän saarnaa, jotka käsittelevät katekismuksen aamu-, ilta- ja ruokarukouksia. Saarnoissa käsitellään etenkin pöytätapoja hyvin konkreettisesti. Tästä teoksesta otettiin toinen, lähes muuttamaton painos vielä vuonna 1860.

Laurentius Petri piti suomenkielisen synodaalisaarnan Turun pappeinkokouksessa 1666. Tämä Kristillinen saarna enkeleistä on ensimmäinen painettu suomalainen synodaalisaarna. Laurentius Petri omisti sen korkeasukuiselle ja armolliselle rouvalle, Jokioisten kreivittärelle Anna Maria Kruusille. Saarna muistuttaa tieteellistä tutkielmaa ja se on suunnattu oppineelle yleisölle. Teksti jakautuu kuuteen osaan, ja siinä käsitellään perusteellisesti kaikki enkeleitä koskevat asiat. Tekstissä viitataan paitsi Raamattuun, myös muuhun kirjallisuuteen ja kansanperinteeseen. Tekijä tunteekin joukon nimiä, joilla suomalaiset ovat kutsuneet pahoja enkeleitä: ”Pirut, Tontucupit, Hijdet, Calewan Pojat, ajataro, Lieckiöt, Mustamiehet, Mäkimiehet, Peicot, cratit, ruhjacat, Lemboit, capet, näkit, erineitzet, Toinen poica etc.”

Laurentius Petri kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan Synopsis chronologiae finnocae rythmica eli Ajan Tieto Suomenmaan menoista ja uscost erinomaisest Suomen Pispois cungin cuningan ajall.

Siinä Suomen historiaa on käsitelty runomuodossa, kansanomaisesti. Pohjana ovat Paulus Juustenin piispainkronikka ja Johannes Messeniuksen ruotsinkielinen riimikronikka Suomesta ja sen asukkaista. Sisältönä ovat kristinuskon maahantulo, katolilainen aika, uskonpuhdistuksen tulo ja vaikutus sekä uusimpana tietona 1600-luvun piispat. Uusia painoksia ja täydennettyjä laitoksia julkaistiin 1671, 1684, 1695 ja vielä 1752. Viimeisen kerran se ilmestyi J. A. Cederbegin toimittamana laitoksena 1891.

Laurentius Petri laati myös virsiä, niistä viisi on vuoden 1701 virsikirjassa. Vuoden 1986 virsikirjassa on vielä hänen suomentamansa virsi 618.

Laurentius Petri teki ansiokasta työtä suomalaisten sananparsien kerääjänä. Sanaparret saattoivat höystää myös hänen saarnojaan.Hänen poikansa Gabriel jatkoi työtä sananparsien parissa.

Lähteet:
Ojanen, Eeva: Tammelan seurakunnan historia
Suomen kansallisbiografia, osa 5

Esitellyt teokset

Tietokirjallisuus

Selityxet Joca-Päiwäisten Huomen- Ehto ia Ruocalucuin eli siunausten yxikertaisil Saarnoill vuonna 1644.

Muutamat Christilliset Saarnat Yhteisest Synnin Tunnustoxest ia Hywästisiunauxest vuonna 1644

Concio de Decem Virginibus, yxi Christillinen Saarna Kymmenest Neidzest vuonna 1649

Concio de vitanda Fornicatione, Christillinen Saarna Huoruden wälttämisest vuonna 1656

Concio Synodalis de Angelis, Christillinen Saarna Engeleistä v. 1670

Synopsis chronologiae finnocae rythmica eli Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja uscost erinomaisest Suomen Pispois cungin cuningan ajall.

Viisi virttä vuoden 1701 virsikirjassa
Virren 618 suomennos vuoden 1986 virsikirjassa.

Ote teoksesta Synopsis Chronologiae Finnonicae Ryhtmica Eli Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja Uscost.
Wastudest prändätty Johan Winterildä Wuonna 1684

Pispa suuri Suomenmaalle
papix pandu pacanoille
1. Henrick ensin Engelandist
Sepä seurais tänne Ruotzist
Corkiat Erick Cuningasta
Suomeen silloin culkewaista;
Se sit Suomes cansaa casti/
Suomalaiset Uscoon saatti.
Jota pacanat pahax panit/
Taka ajoit / tyhmäst tapoit.
Siihen siaan sit ainian
Toimitt Jumal toiset pian.
2. Her Rodolph Wästgötin Maalda
Opett sitten Suomen Saarta/
Cuurilaisild Fangix wietin/
Cuurinmaalla cuoliax lyötin.
3. Colmas her Folquinus Ruotzist.
4. Neljäs Thomas Engelandist.
Coska wuotta sata cului
Sitt cuin Suomen Usco tuli/
Birger Järli jalo Herra
Samoisi se Suomeen kerran/
Samois Hämehen Huowinensa/
Woitti Hämen Jouckoinensa:
Pacanat siel caicki käänsi.
Hämeen Linnan lujan rakens

Laurentius Petristä Biografiakeskuksessa