Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta

esittelee alueella asuneita ja siitä kirjoittaneita kirjailijoita sekä kokoaa yhteen ja nostaa esiin teoksia, joiden kautta lukijalle avautuu erilaisia näkökulmia Lounais-Hämeeseen. Mukana on siten runsaasti kirjallisuuden eri lajeja romaaneista kuvateoksiin ja tutkimuksiin.

Tietokanta sisältää kirjailijoiden henkilötietoja ja mahdollisuuksien mukaan heidän omia kuvauksiaan kirjoittamisesta sekä suhteestaan Lounais-Hämeeseen. Kirjoittajien tuotannosta on esitelty tarkemmin ne teokset, jotka sisällöltään liittyvät ko. seutuun tai, jotka on kirjoitettu tekijän asuessa siellä. Kuvat kirjailijoista ja teosten kansista ovat useimmiten nähtävissä esittelyjen yhteydessä. Tiedot kirjoittajista ja heidän tuotannostaan on julkaistu asianosaisten luvalla.

Tietokannasta voi hakea tietoa kirjailijan, teoksen, lounaishämäläisen kunnan tai kirjallisuuden lajin mukaan. Kirjailijoiden esittelyissä on linkit viitetietoihin heidän teostensa saatavuudesta Louna-kirjastoissa.

Palaute ja kehittämisehdotukset ovat tervetulleita. Tiedonkeruusta vastaa kirjastonhoitaja Tuula Luoma Forssan kaupunginkirjastosta. Myös kuntien kirjastonjohtajat ottavat vastaan palautetta ja antavat lisätietoja. 

Pikahaku

Kirjailija (sukunimi etunimi)
Hae
Teos
Hae
Vapaasanahaku
Hae

Viikon valinta


Minun sota-aikani

Ilmestymisvuosi: 1999

Minun sota-aikani

  • Ilmestymisvuosi: 1999
  • Kustantaja: Forssan Sotaveteraanit ry
  • Laji: antologia/kokoomateos, haastattelut, muistelmat, sotahistoria

Minun sota-aikani sisältää kokoelman lounaishämäläisten henkilöiden sotamuistoja. Teos toteutettiin forssalaisten sotaveteraanien ja lukiolaisten yhteistyönä. Haastattelukysymysten runko laadittiin aikuisopiston veteraanipiirissä. Opiskelijat toteuttivat haastattelut lehtori Jari Isotalon johdolla. Projektissa mukana olleet nuoret haastattelivat omia isovanhempiaan tai joitakin muita tuntemiaan sota-aikana eläneitä ihmisiä. Lisäksi julkaisua on täydennetty joidenkin sodassa mukana olleiden veteraanien itse kirjoittamilla sotakokemuksilla sekä heidän valokuvillaan sota-ajalta.


Ote teoksesta Minun sota-aikani (1999)

Tiedot rintamalta forssalaiset saivat radion kautta. Uutisissa kerrottiin etenemisistä ja perääntymisistä. Suursodan tapahtumista ja Saksan keskitysleireistä ei tiedetty mitään. Niistä on voinut lukea vasta jälkeenpäin.

Aarne Ahola kertoo Forssassa olleen pommisuojia, joihin hänen ei kuitenkaan tarvinnut koskaan mennä. Kaksi kertaa kävivät Neuvostoliiton koneet, jotka pommittivat Finlaysonin tehdasta.

Kerran Aarne Ahola oli ollut 50 metrin päässä kahden pommin räjähdyksestä. Nuorena poikana Aholan intohimona oli hevosten ohjastaminen. 15-vuotiaana hän oli hakemassa kuormaa Forssan sahalta hevosella sen omistajan kanssa, kun tuli hälytys. He juoksivat turvaan pinojen väliin hevosen jäädessä paikoilleen. Kun ensimmäinen pommi putosi, lähti hevonen karkuun. Pommi putosi tehtaan villamakasiiniin ja lensi sen jälkeen ikkunasta ulos rikkoen sen. Toinen pommi putosi Loimijokeen. Aarne Ahola ja hevosen omistaja laittoivat kapulan hevosen suuhun, jotta hampaat eivät rikkoutuisi tärähtäessään toisiaan vasten. Näin oli neuvottu.

Elina Sundberg