Lahtonen Unto O.

Turkulainen toimittaja Unto O. Lahtonen liittyy Lounais-Hämeeseen Humppilan historiaa tarkastelevan teoksensa Humppila 1917–1945: Muutoksen vuodet (2006) kautta. Teoksen keskiössä on ajanjakso kansalaissodan alusta jatkosodan loppuun.

Tunnustukset journalistisesta toiminnasta

Kirkon Tiedonvälityspalkinto 1984
Liikenneturvallisuusalan ansiomerkki 1990
Poliisin ansioristi 1991
Liikkuvan Poliisin ansioplaketti 1992
Saaristonmeren merivartioston sekä Suomenlahden merivartiostojen ansioplaketit 1997
Turun Lehdistö-Poliisikerhon kunniapuheenjohtaja 1992
Turun sanomain ansioplaketti 1997
Valtion Journalistipalkinto 1999

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

---

Kirjat

Vikingistä Silja Europaan (1994)

Suomen pientonniston taistelu Saimaan kanavasta (1995)

Itämeren musta vuosi (1995)

Autolauttojen turvallisuus Suomessa maailman kärkeä (1995)

Turun Le-Po 30-v (1995)

Katamaraanit tulevaisuuden alustyyppeinä Itämerellä (1995)

Matkustaja-alusten ennätysvuosi 1995 (1996)

Aallon pohjalta maailman merille (Langh ship, 1996)

Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 1996 (1997)

Halkometsästä kaukolämpöön (Kiinteistöhoidon edistämissäätiö, 1997)

Alihankkijat Wärtsilän telakkafarssin pyörteissä (Pesupalvelu Hans Langh, 1997)

Estonian katastrofi muutti matkustajalaivojen turvallisuusajattelun (1998)

Suurten muutosten vuosi (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 1997, 1998)

PPP 5 - Kev.os. 4 / Humppilasta Kollaalle (1999)

Reitit selkenivät v. 1998 (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 1998, 1999)

Naispappeuden myrskyt (Avoin kirja, 1999)

Viikinkien valloitusretket 1959 - 1999 Korppoo–Parainen–Naantali–Turku–Helsinki (1999)

Taxfree keskitti liikenteen Turkuun (Matkustaja-autolauttaliikenteen vuosikirja 1999, 2000)

Matkustaja / roro-alusten havereita 1964 - 1.1.2000 (2000)

Junaraiteet meren aalloilla (2000)

Turun Le-Po 35-v. (2000)

Merenkulkupolitiikka kriisissä vuonna 2000 (Matkustaja-autolauttaliikenteen vuosikirja 2000, 2001)

Suomen meripelastus osoitti kykynsä Itämeren katastrofissa (2001)

Merenkulkumme kehityksen epävarmuuden vuosi 2001 (Matkustaja-autolauttaliikenteen vuosikirja 2001, 2002)

Purjelaiva paras merimieskoulu (2002)

Turun Vartiolentue - merenkulkijan turva (2002)

Matkustajalaivoille lisää turvatarkastustoimia 2002 (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 2002, 2003)

EU:n itälaajentuminen lisää turvatarkastustoimia 2002 (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 2003, 2004)

Öljyntorjunnan kehitys Suomessa 1968 lähtien 1990-luvulle (Ympäristöministeriö, 2004)

Merenkulku valmistautui terrorismin torjuntaan 2004 (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 2004, 2005)

Kirkon parlamentti journalismin silmin 1964 - 2000 (2006)

Silja Line myyntiin 2005 (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 2005, 2006)

Humppila 1917-1945: Muutoksen vuodet (Humppilan kunta, 2006)

Siljasta Silja Tallink Oy (Matkustaja-autolauttojen vuosikirja 2006, 2007)

Nils Wetterstein, Silja-varustamon perustaja (2007)

Pyhämaan Kettelin öljynjalostamohanke (2007)

Risteilylaivastoa uusitaan (Matkustajalauttojen vuosikirja 2007, 2008)

Ote teoksesta Humppila: Muutoksen vuodet 1917-1945 (2006)

Harjula Suojeluskunnan haltuun

Edellinen työväentalo, Harjula, oli joutunut suojeluskunnan haltuun kansalaissodan loppuvaiheessa. Maaliskuussa 1920 järjestöväki aloitti uuden entistä ehomman työväentalon rakentamisen. Varat rakentamiseen, tonttiin ja tarvikkeisiin kerättiin varainkeräyksellä ja kaikki työt tehtiin talkoilla. Uusi talo valmistui erilaisten välivaiheiden jälkeen kesällä 1923. Urakkaa vaikeuttivat valitukset, joita tehtiin varainkeräyslupaan, talkooväen ammattientarkastukseen ja joihinkin muihinkin asioihin liittyen. Myös jo lupien saannissa oli paljon hankaluuksia. Kaikki nämä vastoinkäymiset kuitenkin vahvistivat järjestöväkeä ja yhdistyksen toimintaa.

Työväentalo oli vuosikymmenien ajan monella tapaa humppilalaisten kokoontumispaikkana. Siellä toimi pitkään paikkakunnan ainoa elokuvateatteri. Näyttämöllä esitettiin varsinkin 1940-luvulla useita näytelmiä vuodessa. näyttelijöiden kantajoukkoon kuuluivat mm. Elli Puolimatka, Hilda Puolimatka, Viljo Lindström (Laani) ja Vihtori Suomela. Ohjaajana toimi mm. Yrjö Laine.

Iltamat ja tanssitilaisuudet keräsivät joukoittain humppilalaisia virkistymään. Alkuperäinen aatteellinen tausta tuoreutui, kun vappumarssilta tultiin talolle työväen omaan vappujuhlaan.