Esko Aaltosen neljä elämäntyötä 1893-1966 : Kotiseutu koko elämä

Esko Aaltosen neljä elämäntyötä 1893-1966 julkaistiin vuonna 1993, kun Aaltosen syntymästä tuli kuluneeksi tasan sata vuotta. Teoksen toimituskunnan muodostivat Matti Aaltonen, Hannu Lahtonen ja Heikki Nieminen.

Esko Aaltosen monimuotoiseen elämäntyöhön kuului neljä keskeistä osa-aluetta, joihin hänen elämäkertateoksessaan pureudutaan. Yhteiskunnallisella tasolla Aaltonen toimi sanomalehtimiehenä. Hän perusti Forssan Lehden vuonna 1917. Aatteellisella alueella Esko Aaltonen vaikutti vahvana kotiseutuhengen nostattajana ja levittäjänä. Kulttuurisektorilla Aaltonen tunnettiin kustannusliikkeen johtajana. Tieteen saralla hän teki uran professorina, joka edisti Suomessa uutta sosiologista ajattelutapaa.

Teoksessa kuvataan Aaltosen elämänvaiheita kattavasti usean eri kirjoittajan voimin. Matti Aaltonen tekee aluksi selkoa Esko Aaltosen sukujuurista. Hannu Lahtonen kertoo hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, minkä jälkeisiä elämänvaiheita valottaa jälleen Matti Aaltonen. Heikki Nieminen kertoo Esko Aaltosen urasta sanomalehtimiehenä sekä Aaltosen osuudesta Forssan kunnalliselämään. Hannu Lahtonen selvittää Aaltosen aatteellista toimintaa Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksessä. Ari Kallio puolestaan kertoo Esko Aaltosen toiminnasta ”Ompeluseurassa”. Hannu Lahtonen jatkaa kertomalla hänen työstään Gummeruksessa. Ari Kallio on kirjoittanut artikke Aaltosen pestistä Suomalaisen Suomen toimitussihteerinä ja sittemmin lehden päätoimittajana. Ari Kallio ja Heikki Nieminen ovat yhdessä kirjoittaneet Esko Aaltosen yliopistourasta. Teoksen loppuun on koottu jo aiemmin julkaistuja kirjoituksia Esko Aaltosesta sekä lisätty Lauri Pohjakallion laatima bibliografia Esko Aaltosen kirjallisesta tuotannosta. 

Ote teoksesta Esko Aaltosen neljä elämäntyötä (1993)  

Harrastuksen kohteeksi kotiseutu

”Hommasin koko kesän Kotiseudulle tutkimuksia ja vasta nyt eräänä innostuksen hetkenä sain lähetettyä. Koulussa vaivaa jo laiskuus ja haluttomuus. Tekisi mieli ulos maailmaan ja kun lukee kirjoja, joissa käsitellään tuollaista seikkailuoloa, joutuu yhä enemmän toivomaan vapautta.”

Päiväkirjamerkintä vuodelta 1911 nivoo yhteen monta seikkaa Esko Aaltosen persoonallisuudessa. Vapauden kaipuu sai hänet mitä ilmeisimmin jo varhain lapsena kiinnostumaan ympäröivästä maaseudusta, sen luonnosta ja talonpoikaiskulttuurista.

Tehdasväen elinolosuhteet olivat tuolloin vielä ankeat. Tehtaan pilli jaksotti yötä päivää koko yhdyskunnan elämänmenon, kuudesti päivässä tehtaalaisten jonot kiiruhtivat kylän halki. Työpäivät pumpulitehtaalla olivat pitkiä ja raskaita, lapsityövoimaa käytettiin yötöissäkin, asuminen oli ahdasta, sosiaaliset olot olivat vielä kehittymättömät. Tätä taustaa vasten on hyvin ymmärrettävä hänen päiväkirjamerkintänsä vuodelta 1911: ”Välistä tekee mieli ulos luontoon ja vapauteen.”

Hannu Lahtonen

Tarkista saatavuus Louna-kirjastoista