Ei se säälistä parane

Kaarina Mäkilän Otavan novellikilpailussa vuonna 1977 lunastettu kokoelma sisältää neljä kertomusta naisenelämästä. Minä asetun olemaan ja Enkelintekijä ovat kuvauksia nuoresta tytöstä elämänkoulussa. Niminovelli Ei se säälistä parane kuvaa äidin ajatuksia ja tunteita, joissa taistelevat ymmärtäminen, myötätunto, sääli ja suuttumus. Viikonloppu on kertomus eronneesta neljääkymmentä lähestyvästä naisesta, joka koko ikänsä on tehnyt raskasta työtä. Nyt lapset ovat lähtemässä pois yhteisestä kodista, ja elämään pitäisi löytää jotain uutta tilalle. Kaarina Mäkilä kirjoittaa vaikuttavasti elämän väistämättömistä tosiasioista ja ihanteista, joista on syytä pitää kiinni. Novelleissa on vahva elämisentuntu ja ytimekäs, puheenomainen kielenkäyttö.

Teoksen saatavuus Louna-kirjastoissa.