Tammelan terhoja: Kotiseuturunoja Lounais-Hämeestä I

Tammelan terhoja on kotiseuturunojen kokoelma. Teos tarkoitettiin alun perin kouluopetukseen ja valistusseurojen lausuntaohjelmia varten. Tavoitteena oli herättää lounaishämäläisissä kotiseuturakkautta ja innoittaa työhön kotiseudun hyväksi. Teoksen on kuvittanut Niilo Lahtinen.

Teoksen saatavuus Louna-kirjastoissa.

Ote teoksesta Tammelan terhoja (1927)

Forssan synty

Loimijoen lantimilla,
Kuhakosken kantamilla,
vierrolla vetisne virran
mies oli pieni puolipieksu,
varsin varrelta vakava.

Virta vieri, koski korski,
vesi välkki vetrehinen.
Kuuli kulkija kohinan,
laulun laajan lainehista,
näki välkyn vaahtipäisen,
kuullot kummat kinahmissa,
myllyn siivet sirpehessä.

Nousivat totiset tornit,
piiput pilviä harasi
Loimijoen laakson tiestä,
Kikkeräisen kalliosta,
taaimmaisen pellon päästä.
Tornin tuikean tuvilla,
pystypylvähän povella
kiersi kehrä kummemmasti,
Sammon soitanta sorisi.

Sukkula sutena suihki,
käämi käissä kääperteli
kourassa korian immen,
pienen piikasen pivossa,
pellavaiset luomet piukki,
niiet liina niiskuttivat,
pumpuliset liinat liuhki,
pakat palttina pamasi.

Miehet solmuja sovitti,
pyöritteli petkeleitä,
huhmareita hirvehiä,
rukin rihmoja keräsi,
värttinäisen vääntämiä,
kuormasi keräkekoja
osaksi osattomalle,
tuiman tutun turvatieksi.

Kuopaeli villivarsa,
ratsu rauan karvallinen,
hepo höyry hengitteli –
siitä kylvö, siitä kyntö,
siitä kasvu kaikenlainen
Suomen suureksi suveksi,
aamun uuen alkamaksi.

Kummat alla kulmaluien
puolipieksun poian päässä,
aattehet alinomaiset
korko-otsan kaartumilla:
”Tuossa Sampuen saranat,
jättiläisen jännittimet,
hiien ruunan rinnustimet.
Tuossapa teko-osani.”

Kepin koppoi kourahansa,
sormihinsa somman suori,
telkki tietä pikkaraisen,
aikoa ani vähäsen,
puikki poika puolipieksu,
äkkioutonen osasi
Linikkalan liepehille,
Hauankorvan kuulumille
hienoheinän heilinnässä,
katkossa korian korren.

Suvi syksyhyn solisi,
hienohelpehet havisi,
kuului kummat kuusialle,
kamasi kaheksialle:
tuvat tuttavat rakenti,
väänti väkivärttinäisen,
vaati verstahan vakahan,
Forssan linnan  liitätytti.