Kirjailijat

Yrjö Niemelä on kirjoittanut lukuisia teoksia, mm. muistelmia, sukukirjoja, historiikkeja ja kotiseutukuvauksia. Niemelän julkaisuista suuri osa käsittelee Pohjois-Suomea, mutta Somerolta lähtöisin olevan kirjailijan juuret ulottuvat Lounais-Hämeeseen. Tammela ja Forssa ovat esillä Niemelän vuonna 1999 julkaisemassa Leppälahden sukukirjassa.

Yrjö Niemelä kertoo itsestään ja kirjoittamisesta näin:

Minua on aina kiinnostanut edesmenneiden sukupolvien elämä, varsinkin kotiseudullani eläneiden. Jo 11-vuotiaana osallistuin synnyinkotiseudullani Somerolla hämäläisen osakunnan järjestämään kansanperinteen keräyskilpailuun ja olin somerolaisista viides, vaikka olin nuorin osanottajista. Yleensä perinteen keräys ja sukututkimus on rankkaa työtä ja usein jatkuvaa puurtamista arkistoissa ja virastoissa, mutta kun löytyy kiinnostavia tietoja, se antaa tyydytystä. Kuten julkaisuluettelostanikin ilmenee, on kotiseutu ja sen menneisyyden selvittäminen ollut elämässäni varsin tärkeällä sijalla. Tasavallan presidentti on 12.6.2009 myöntänyt minulle kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Leppälahden suku
Niemelä Yrjö

• 1999 (Omakustanne)
• Tammela
• Porras, sukututkimus,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Romaanit
Kaamoksesta nousee toivo : romaani (omakustanne 2015)

Näytelmät
Joulupukki ryöstetty? (omakustanne, 1955)

Historiikit, paikallishistoria
Kittilän kirkonkylän koulu 1886-1986 (Kittilän kltk. 1986)
Ounasjoen maa (omakustanne 1989)
Kittilän kirjastotoimen 100-vuotishistoriikki (omakustanne 1991)
Monenmoisia muisteluksia : tavallista erikoisempia sattumuksia Kittilästä - ja vähän muualtakin (omakustanne 2012)

Sukututkimukset
Erkkilän suku (omakustanne 1997)
Leppälahden suku (omakustanne 1999)

Elämäkerrat
Huutavan äänen oppipoika (2004)

Muistelmat
Elämäni kirjava kudos (omakustanne 2000)

Muu kirjallinen tuotanto
Pikku evankeliumi (omakustanne 1979)
Napapiirin takana (omakustanne 1996)
Ounasjoen murre (omakustanne 2002)
Elämällä on monet kasvot (Pilot-kustannus 2006)
Raamattu ja nykyihminen : maallikon ajatuksia Raamatusta, Jumalasta, uskosta ja ihmisestä (omakustanne, 2. p. 2011)

Mukana seuraavissa julkaisuissa:
Tuli tarttui tuohuksiin (Taideseura Staalo, 1977)
Laulu-Siula (Taideseura Staalo, 1979)
Laulu-Siula 2 (Taideseura Staalo 1984)
Lapin lasten laulukirja (Lapin lääninhallitus – Lapin maakuntaliitto, 1985)
Uusi Lapin lasten laulukirja (Lapin lääninhallitus – Lapin maakuntaliitto, 1991)
Silta tarinoiden saarelle : novelleja (Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat , 1999)
Tunturi taiteen ja tieteen maisemissa (Lapin yliopisto, 1999)
Musikantti 2 (Otava 2002)
Kotiseudun kuvia : [nuottijulkaisu] (omakustanne 2008, 2. uud. p. 2010)
Muistojen sillat : "kolmen tähden runokirja" (omakustanne 2013)

Lisäksi Yrjö Niemelä kertoo kirjoittaneensa sanoma- ja aikakauslehtiin noin 50 artikkelia, jotka ovat käsitelleet pääasiassa elämää Kittilässä. Niemelä on tehnyt myös opetuselokuvia ja kouluradiotunteja.

Ote teoksesta Leppälahden suku (1999)

Otto ja Iita ottivat haltuunsa Nummenpään torpan Tammelan Portaan Suojoenkulmalla Hietalan talon mailla.
Lapset:
IV:1 Charlotta (s. 9.3.1876, k. 18.6.1877)
IV:2 Vihtori (Viktor), pso Hilda Koskinen
IV:3 Immanuel, pso Laura Toivonen
IV:4 Iivari, pso Maria Raita
IV:5 Tilda, pso Valdemar Rantanen
IV:6 Jalmari (Hjalmar, s.23.3.1889 Tammelassa, k. 25.2.1900 keuhkotautiin)
IV:7 Otto Emil, pso Jenny Luode
IV:8 Kalle, pso Meeri Klemelä
IV:9 Yrjö Oskari, ei perhettä

Nummenpään pellot olivat pieniä ja kivisiä. Ne kynnettiin sahralla ja äestettiin risuäkeellä. Porttia käytettiin myös äkeenä tai lanana. Talikko oli tehty puusta ja sirpillä niitettiin. Vaatetuksena oli [kesäisin ?] rohtiminen mekko ja housut, jalkineina ’pussikkaat’ tai tuohesta tehdyt virsut. Ruokana käytettiin mm. leipää, voita, maitoa ja piimää, juustoa, sianlihaa, hernekeittoa, perunaa, puuroja ja myös marjoja. Keittäminen tapahtui takassa, jossa pata riippui ’raakussa’, leipä leivottiin ulkona olevassa uunissa. Valaisimena oli päre tai öljylamppu.