Lounakirjailijat - Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta

Kirjailijat

Luostarinen MattiKuvan omistaja : Matti Luostarinen

Luostarinen Matti

  • s. 10.07.1951 Iisalmi
  • Filosofian tohtori, valtiotieteen tohtori
  • Erikoistutkija
  • Asunut Forssassa vuodesta 1991

 

Esittely

Forssalainen Matti Luostarinen on julkaissut erittäin laajan tieteellisen tuotantonsa lisäksi myös kaunokirjallisen teoksen Arctic Babylon 2011: apokryfiset ennustukset (2007). Tämän teoksen syntytaustasta Luostarinen kertoo seuraavasti:

Olin vuonna 2005 saanut loppuun laajan liki 300 sivuisen toisen väitöskirjani koskien ekologisia ongelmia ja innovaatioprosesseja sen torjunnassa. Väitös tuli kokonaan toiseen ihmistieteitä käyttävään konventioon kuin edellinen luonnontieteinen ja biologinen, maantiedettä ja geotieteitä lähellä oleva tutkintoni vuodelta 1982. Yliopistokin vaihtui Oulusta Turkuun.

Jatkossa syntyi, aineistoja edelleen käsitellen, vuonna 2007 liki 600 sivuinen tutkimus koskien webympäristöä ja sen blogaajia sekä tiedon kulkua ja leviämistä siellä silloin yli 30 miljoonan aktiivisen uusmedian toteuttajan seurantana ympäri maailmaa. Koko prosessi sisälsi lisäksi vaatimuksen sellaisen poikkitieteellisen kirjallisuuden hallintaan, joka oli osin hyvin vanhaa, osin ihan uusinta tiedettä. Kaikkiaan tuhansia lainauksia ja julkaisuja. Osa aivan uusia, osin vuosikymmenten aikana hyvin tutuiksi tulleita.

Näiden jälkeen sain pyyntöjä kirjoittaa havaintoni tavalla, joka olisi kenen tahansa luettavissa ja fiktiivisenä, kaunokirjallisena työnä. Siis tieteen popularisointia tavattoman suurista aineistoista ja lukijaa ymmärtävällä tavalla, ei tieteen keinoin lukija sivuuttaen (lukuun ottamatta kapeaa professionaalista ryhmää) tai käyttäen tieteelliselle tekstille tyypillisiä tapoja esim. viittausten teossa ja lähdekirjallisuuden käytössä.

Tällaiselle tieteelle ja tutkimusraporteille tyypillisiä monografioita minulla on kirjoitettuna yli 50 ja artikkeleineen julkaisuluettelossa on yli 600 mainintaa.

Otin haasteen vastaan.

Teoksen kirjoitusprosessia Luostarinen kuvaa näin:

Itse kirjoitusprosessia suunniteltaessa minulla oli käytettävissä joko perinteisempiä tapoja tehdä kaunokirjallista tekstiä (proosaa) tai ottaa riski ja kokeilla tutkimuksen itsensä tuomaa aineistoja tekstin tuottamisesta tekniikalla, joka muistuttaa hieman öljyvärimaalauksen tekoa. Tällöin ikään kuin ladotaan (maalataan) päällekkäin useampia kerroksia ja syvyys syntyy tässä tapauksessa kolmen eri kirjan aineistosta käyttäen tämän päivän teknologiaa apuna.

Lopputuloksena on myös kolme epilogia, teesi, antiteesi ja synteesi sekä samalla myös Homeroksen (kreikkalaisen kerronnan) tapaan draama, tragedia ja komedia.

Se oli ainut keino yhdistää monitieteistä aineistoa ja saatella lukijaa erittäin vaikeitten asioitten sisälle kertoen välillä mistä on kysymys, mihin vaikeat käsitteet viittaavat ja miten ne liittyvät yhtäällä hyvin vanhaan historialliseen (vertikaaliseen) näkökulmaan ja toisaalla horisontaaliseen (maantieteelliseen) osaan bio- ja geotieteissä sekä sosiokulttuurisissa globaaleissa ongelmissa. Tätähän ei voinut suorittaa kuten tieteellisessä tekstissä käyttämällä yksinkertaisesti viitteitä tai lähteitä ja lähdeluetteloita niihin viitaten. Kirjan tuli edetä kaunokirjallisin välinein moniulotteisenakin ja tavalla, joka oli mahdollista lukea kenen tahansa, mutta luonnollisesti sen tuli avautua ja avautuu jokaiselle hänen oman viitekehyksensä kautta. On siis jokaiselle täysin eri kirja ja muistuttaa myös kuvataiteesta saatavaa esteettistä, psykososiaalista vaikutelmaa. Niinpä esim. sosiologi ja biologi lukevat siten hyvin erilaisen konvention kautta avautuvaa kirjaa ja tuloskin on mahdollisesti hyvin erilainen ja kokonaan toinen kuin mihin kirjoittaja on ehkä pyrkinyt.

Itse kirjoitusprosessi eteni nopeasti viitenä eri vaiheena ja muistutti lopulta ikään kuin maratoonarin juoksua ja sen etenemistä kohti automaattisesti ohjautuvaa loppuaan, jossa kokonaisuus muuttuu oleellisesti sisään rakennettujen uusien osien tuloksena.

Riskin otto kannatti olkoonkin että kirjasta tuli kohtuullisen vaativa lukijalleen. Kirjaa ei oltu tarkoitettu joulusesongin tai kevätsesongin lyhytaikaiseksi elämykseksi.

Lounais-Hämeen vaikutuksesta kirjoittamiseensa sekä suhteestaan Lounais-Hämeeseen ja Forssaan Luostarinen kertoo seuraavasti:

Tutkimuksissa Lounais-Häme on mukana hyvinkin monessa julkaisussa, ehkä noin 50 artikkelissa ja 10–15 monografiassa. Nämä koskevat Loimijokilaaksoa sekä alueen taloutta että myöhemmin maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta seutukunnallisena ilmiönä ja paikallisena esimerkkinä myös globaaleissa prosesseissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.

Kirjassa ”Arctic Babylon 2011” koko rakenteen synty on läheisessä yhteydessä MTT:n tutkimuskeskuksen läsnäoloon Lounais-Hämeessä sekä pyrkimykseen tuottaa monitieteistä aineistoa myös uuden median ja populaarin ilmaisun keinoin. Näistä kaunokirjallinen tapa on hyvinkin tyypillinen keino tuottaa uutta tietoa ja jakaa sitä sekä sosiologisena, filosofisena mutta myös biologisena prosessina ja niiden yhteisiä ilmiöitä näin sekä kuvaten että analysoiden. Alueen nimekkäin kirjailija Väinö Linna on tuottanut historiatieteisiin ja sosiologiaan ehkä kansallisesti merkittävimmät julkaisut juuri kaunokirjallisina tuotteina. Kirjojen symbolirakenteita käytetään jopa johtamistieteissä sekä monessa muussa arkielämän käyttäytymistieteisiin liittyvissä ilmiöissä. Myös omalla kohdallani Väinö Linnan vaikutus on ollut varmaan vähintäänkin merkittävä.

Liki kaksi vuosikymmentä Lounais-Hämeessä ei voi olla vaikuttamatta ratkaisevalla tavalla kirjojen syntyyn, sisältöön ja rakenteeseen.

Olen asunut Forssassa aktiivisesti Lounais-Hämettä tutkien ja jo varttuneena senioritutkijan apuvälinein. Tutkijalle tutkimuskohde muodostuu lopulta ”pyhäksi”, jossa objektiivisuus tahtoo kadota ja tutkijasta tulee tutkimuskohteensa puolestapuhuja ja asianajaja. Näin käy vaikkapa tähtitieteilijälle galaksien kanssa tai matemaatikolle omien symbolirakenteittensa kimpussa, limnologille vesistöjen parissa jne. Tätä ei voi välttää tietoisesti ja vielä vähemmän piilotajuisesti.

Forssa ja Lounais-Häme ei ole minulla kotiseutu ja asuinpaikka vaan sielun tila. Teen siitä tauluni, veistokseni ja saan siitä symbolini kirjoihini itse edes huomaamatta. En pidä itseäni kuitenkaan missään tapauksessa ”maakuntakirjailijana” tai paikallisyhteisöjen tutkijana. Kaukana siitä. Reagoin lounaishämäläisyyteen ja Forssaan aivan kuten taiteilija, kirjailija ja tutkija omaan elämänsä keskeisimpään teemaan ja identiteettinsä sisältöön reagoi. Se on yhtäällä viileän analyyttinen ja toisaalta kipeän emotionaalinen ja sitä kautta joskus jopa lapsekas viharakkaussuhde. Nykyisin olen Lounais-Hämeestä huolissani lähinnä sen ongelmallisen sijainnin kautta ja osana koko maata ravistelevassa aluetalouden muutoksessa sekä ajankohtaisessa ikärakennemuutoksessa, palvelujen tuotossa tulevaisuudessa.

Avustan medioita kirjoittaen päivittäin jo yli 30-vuoden kokemuksella. Lounais-Häme ja Forssan Lehti, Bulevardi nettilehtenä, ovat päivittäisiä avustettavia muiden maakuntamedioitten rinnalla ja ne toki nykyisin ohittaen.

Palkinnot

Tuotannosta Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ritarimerkki 2004

 

TuotantoOtteitaLisätietoja

« Takaisin

 
 
 
login Synergia Foxy