Kirjailijat

Hämeenlinnalainen Seppo Myllyniemi liittyy Lounais-Hämeeseen artikkelikokoelmansa Sodan monet kasvot. Sisällissota Hämeessä 1918 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) myötä, sillä osa teoksen artikkeleista kuvaa kansalaissodan kokemuksia nimenomaan lounais-hämäläisestä näkökulmasta.

Kiinnostuksensa heräämisestä paikallishistoriaan Myllyniemi kertoo seuraavasti:

Kiinnostukseni paikallishistoriaan syntyi ja vahvistui työni myötä. Työskentelin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa reilut kolme vuosikymmentä.

Teoksensa syntytaustasta ja valmistumisprosessista hän kertoo näin:

”Sodan monet kasvot” -teoksen lähtökohtana oli Hämettä koskevan aineistoaineksen perusteellinen tuntemus ja kiinnostus vuoden 1918 sisällissotaan yleensä. Kahdentoista erillisartikkelin avulla olen pyrkinyt antamaan sodasta mahdollisimman monipuolisen kuvan.

Valmistumisprosessi oli pitkähkö, koska pyrin hiomaan tekstiä mahdollisimman luettavaksi. Teoksen viimeistelyssä minulle oli suurta apua niistä refree-lausunnoista, jotka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura aina pyytää Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsenten teoksista.

Myllyniemen mukaan hänen teoksensa Sodan monet kasvot. Sisällissota Hämeessä 1918 (SKS, 2007) on saanut erittäin myönteisen vastaanoton.

Palkinnot

Historian ystäväin palkinto vuoden parhaasta historiateoksesta 1977

Sodan monet kasvot. Sisällissota Hämeessä 1918
Myllyniemi Seppo

• 2007 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
• Forssa, Humppila, Tammela
• kansalaissota,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Die Neuordnung der baltischen Länder 1941 - 1944. Historiallisia tutkimuksia 90 (1973)

Baltian kriisi 1938–1941 (Otava, 1977)

Suomi sodassa 1939 - 1945 (Otava, 1982)

Vihdin historia 1800–1918. Vihti Venäjän vallan aikana (Vihdin kunta, 1990)

Hämeen suoja. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Etelä-Hämeessä 1917 - 1944 (Etelä-Hämeen suojeluskuntien historiatoimikunta, 1994)

Kulta Häme. I osa: Hämeen puolesta: Hämeen heimoliitto 1925 – 2000 (II osan:
Kulta Häme kirjoittanut sekä teoksen toimittanut Jukka Peltovirta) (Hämeen heimoliitto, 2001)

Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799 - 1841 (toim. Seppo Myllyniemi) (Hämeenlinnan sukututkimusseura, 2004)

Kotiseututyön vuosikymmenet. Hämeenlinna-seura 1945 - 2005 (Hämeenlinna-seura, 2005)

Sodan monet kasvot. Sisällisota Hämeessä 1918 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007)  

Ote teoksesta Sodan monet kasvot. Sisällissota Hämeessä 1918 (SKS, 2007)

Lauri Laaksonen katosi jäljettömiin Tampereen Kalevankankaalla verisenä Kiirastorstaina 1918. Valkoisten jääkärijoukkoihin hän oli tullut asevelvollisuuskutsunnan kautta maaliskuun alkupuolella mutta oliko hän punainen vai valkoinen? Varmuudella sitä ei voi sanoa mutta hänen taustansa huomioon ottaen edellinen vaihtoehto on todennäköisempi. Asevelvollisten luotettavuutta pyrittiin asevelvollisuuskutsunnoissa tietysti punnitsemaan mutta esimerkiksi Jyväskylän seudulla, jossa vaaleissa sosiaalidemokraatteja äänestäneitä oli yli puolet, oli niin paljon sosialisteja, että heitä oli suorastaan pakko lähettää palvelukseen. Kun rintamapalvelukseen vielä monin paikoin nimenomaisesti lähetettiin mökkiläisiä ja irtainta väestöä, tämä tietysti lisäsi vasemmistolaisesti asennoituneiden määrää. Petäjävedeltä Jyväskylään lähetetyistä ilmoitettiin kolmanneksen olleen punakaartilaisia. Myös Saarijärveltä, Karstulasta ja Korpilahdelta määrättiin paljon punaisia palvelukseen. Rajalinjan vetäminen maltillisten sosialistien ja kumouksellisia mielipiteitä esittäneiden välillä lienee käytännössä ollut melko mahdotonta. Tietysti kaikkein jyrkimmät sosialistit pyrkivät kokonaan välttämään kutsunnat.

Kun XII Jääkäripataljoonaa, jonka 3. komppaniaan Lauri Laaksonen kuului, siirrettiin Jyväskylästä rintamalle, katosi siitä matkalla 16 miestä. kun tarkastelee pataljoonasta kiirastorstaina kadonneiden pitkää listaa, miettii sitä, saivatko sodan synnyttämät ristipaineet osan näistä miehistä tässä vaiheessa väistymään rivistä.