Kirjailijat

Turkulainen Anna Kirveennummi on kirjoittanut yhdessä Riitta Räsäsen kanssa suomalaisten kylien historiaa käsittelevän teoksen Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000). Teos liittyy erityisesti Lounais-Hämeeseen siten, että yksi kirjassa esiteltävistä kylistä on Tammelan Portaan kylä.

Kirjalliset palkinnot

Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna (SKS, 2000) oli Tieto-Finlandia ehdokkaana vuonna 2001.

Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna
Kirveennummi Anna

• 2000 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
• Tammela
• kansanperinne, kylät, maaseutu, paikallishistoriat, Porras,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Everyday life and ethnicity : urban families in Loviisa and Võru 1988 - 1991 (toim. Anna Kirveennummi, Matti Räsänen ja Timo J. Virtanen) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994)

Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna (kirjoitettu yhdessä Riitta Räsäsen kanssa) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000)

Luovista toimialoista luovaan talouteen? : Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategia 2013. Olli Hietanen ym.) (Turun kauppakorkeakoulu, 2006)

Syödään leväpullia pimeässä : tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Anna Kirveennummi, Riikka Saarimaa ja Johanna Mäkelä)(Turun kauppakorkeakoulu, 2008)

Ote teoksesta Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna (2000)

Hämeen härkätie

Vanha Turuntie tai Turkutie, Hämeen Härkätie Turusta Hämeenlinnaan kulki harjumuodostelmia seuraillen Portaan kylän läpi. Tie kuului jo keskiajalla valtakunnan merkittävimpiin maareitteihin yhdistäen toisiinsa Hämeen ja Turun linna. Hämeenlinnasta puolestaan johti edelleen teitä Savoon, Viipuriin ja Pohjanmaalle.

Portaan kohdalla tie ylitti Pienen Loimijoen eli Turpoonjoen. Kylä kuului Härkätien liikenteen paikallisiin solmukohtiin, sillä täältä oli vesireittien kautta yhteys esimerkiksi Tammelan pohjoisosiin. Alueen lukuisat pitkos- eli porraspuut olivat todennäköiseesti kylännimenkin taustalla.

Porras oli Tammelan suurimpia ja vanhimpia keskiaikaisia kyliä, joka antoi nimensä Lounais-Hämeen alueella sijainneelle Portaan keskiaikaiselle hallintopitäjälle. Muun muassa Portaan ja sen edeltäjän Loimon hallintopitäjän käräjät pidettiin Portaan ja Ojaisten kylissä aina 1500-luvun alkuun saakka. Uuden ajan alussa Porras kuitenkin menetti keskusasemansa Tammelan kylälle, jonka nimi otettiin myös Pitäjän nimeksi.

Hämeen härkätien linjaus pysyi Portaan kohdalla pitkään samana, ja tie säilyi koko Ruotsin vallan ajan Hämeen ja Varsinais-Suomen tärkeimpänä yhdystienä. 1900-luvulle tultaessa tieosuus muuttui vähitellen kylien väliseksi kulkuväyläksi. Tie hiljeni jälleen 1950-luvun lopulla, kun Portaan kylän eteläpuolelle rakennettiin ”uusi pikatie” eli valtatie 10. Tuolloin uusittiin myös Turpoonjoen ylittänyt silta sen nykyiselle paikalle. Kun Portaan kylä vuonna 1960 oli ensimmäisen kerran Seurasaarisäätiön kylätutkimuksen kohteena, sitä kuvattiin vielä varsin vilkkaaksi linja-autoreittien risteyspaikaksi.