Kirjailijat

Forssalainen Aimo Jaakkola kertoo olleensa aina kiinnostunut historiasta. Hän aloitti tietojen keräämisen omakustanneteostansa Sukulan kylä Talpian järven rannalla (2006) varten jo kymmenisen vuotta ennen sen julkaisua. Teos on saanut erittäin myönteisen vastaanoton ja Jaakkola kertoo saaneensa sitä koskien paljon positiivista palautetta.

Suhdettaan Lounais-Hämeeseen Jaakkola kuvaa näin:

Olen tyytyväinen Lounais-Hämeeseen. Tammelassa olen viettänyt nuoruuteni, ei moitteen sanaa Tammelasta.

Sukulan kylä Talpian järven rannalla
Jaakkola Aimo

• 2006 (Omakustanne)
• Tammela
• paikallishistoriat, Sukula, sukututkimus,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Työläisperheen elämää 1900-luvulla (Omakustanne, 2001)
Sukulan kylä Talpian järven rannalla (2006)
Sota-ajan tapahtumia 1900-luvulta (Omakustanne, 2008)

Ote teoksesta Sukulan kylä Talpian järven rannalla (2006)

Sukulan kylä on Tammelan pitäjää ja sijaitsee etelä Tammelassa olevan Talpian järven pohjoispuolella. Kylän maat ulottuvat järven rantaan, järvi on jaettu Sukulan ja Talpian talojen kesken kylien rajan mennessä järven halki Sukulan talot saivat jaettavakseen oman puolensa järvestä ja Talpian talot oman puolensa. Järvi on noin 3 km pitkä ja 2 leveä eli noin 600 hehtaaria. Järvi oli aikanaan hyvä kalajärvi. Kalojen noustessa kutemaan Pyhäjärveltä saakka. Myöhemmin 1920-luvulla Nuorasjoen perkauksen jälkeen veden laskiessa kesäisin alkoi järvi kasvaa kortetta ja rannoissa rantaheinää. Heinäntekoon päästiin heinäkuun alussa veden laskettua. Järvellä oli noin 1300 heinäsuovaa kun koko järvi oli niitettynä. Joka kesä ei ollut, sateisina kesinä jäi kortetta niittämättä. Syksysateiden alkaessa vesi alkoi järvessä nousta ja talvella jään ollessa vahvaa heinät ajettiin hevosilla karjan syötäväksi. Yhdessä suovassa oli 3 tai 4 yhden reen häkillistä heiniä. Keväisin järvellä kalastettiin toukokuun lopulle saakka niin kauan kuin heinänniitto alkoi. Kulkuvälineenä oli tasopohjainen ruuhi tai kuiru molempia nimiä käytettiin. Kaloja saatiin Haukia, Ahvenia, Särkiä ja ruutanoita. Ruutana oli järven pääkala niitä saatiin paljon rysillä ja katiskoilla pyydettäessä.