Lounakirjailijat - Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta

Kirjailijat

Tuomola OlaviKuvan omistaja : Sisko Tuomola

Tuomola Olavi

  • Julkaissut myös nimellä Toivo Luolama
  • s. 14.06.1907 Tammela
  • k. 24.09.1985 Forssa
  • Oikeustieteen opinnot
  • Kirjailija, kaupunginsihteeri, assessorin arvonimi 1973
  • Asui Forssassa koko elämänsä ajan.

 

Esittely

Forssan kaupunginsihteerinä työskennellyt Olavi Tuomola kirjoitti virkatyönsä ohessa yksitoista salapoliisiromaania, yhden historiallisen romaanin ja yhden nuortenromaanin. Hänen leskensä Sisko Tuomola kertoo haastattelussa miehestään ja hänen tuotannostaan.

On vaikea sanoa, mistä hänen kirjoittamisensa sai alkunsa. Hän on kirjoittanut teokset ennen kuin menimme naimisiin, joten en tiedä niiden syntyvaiheista paljoakaan. Sen kuitenkin tiedän, että hänellä oli pakottava tarve kirjoittaa. Kirjoittaminen taisi olla hänelle eräänlainen henkireikä työelämän paineiden keskellä.

Olavi Tuomolan taiteellinen lahjakkuus ei kuitenkaan keskittynyt vain kirjallisuuteen, vaan hän oli todellinen monilahjakkuus. Kirjoittamisen lisäksi hän ilmaisi itseään maalaamalla, valokuvaamalla, soittamalla, säveltämällä ja sanoittamalla lauluja. Olavi oli herkkä luonne, ja hänelle ominainen kauneudenkaipuu näkyy maalauksissa ja kauniissa luontokuvissa. Salapoliisiromaanit lienevät muodostaneet vastapainoa, mutta niistäkin on sanottu, että niiden kieli on kaunista. Hän kirjoitti myös suuret määrät pakinoita ja jatkokertomuksia eri lehtiin sekä näytelmiä.

En osaa paljoakaan sanoa hänen kirjoitusprosessinsa kulusta, mutta hän on nähtävästi kirjoittanut melkoisen nopeaan tahtiin. Esimerkiksi vuonna 1945 on ilmestynyt peräti kolme kirjaa.

Olavin teoksista yksi, Sudentappaja, sijoittuu Lounais-Hämeeseen. Se on nuortenkirja, jännittävä seikkailu, jonka tapahtumat ajoittuvat yli viidensadan vuoden taakse historiaan. Yhtä kauas menneisyyteen sijoittuu historiallinen romaani Haaskalinnut, jonka ansiosta miehelleni myönnettiin Turun kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 1948.

Kirjallisista esikuvista Mika Waltari ja Yrjö Kokko olivat miehelleni tärkeimpiä, Kokko etenkin luontoaiheidensa myötä.

Mieheni eli ja vaikutti Forssassa koko ikänsä. Niihin vuosiin mahtui vaikeitakin aikoja, mutta monissa hänen kirjoituksissaan, etenkin pakinakirjoituksissa, kukkii huumori. Leikekirjasta löytyy myös vuonna 1950 kirjoitetut laulun sanat otsikolla Oi, Forssa kultainen. Laulussa hän kuvaa kaunein sanankääntein lapsuutensa Forssaa.

Palkinnot:

Turun kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 1948 (teoksesta Haaskalinnut)
Forssan kauppalan kirjallisuuspalkinto vuonna 1949

TuotantoOtteitaLisätietoja

« Takaisin

 
 
 
login Synergia Foxy