Kirjailijat

Suomen historiallisen seuran jäsen Kaarina Palmgren on tutkinut sukuja vuodesta 1956 lähtien ja perehtynyt etenkin kylien historiaan. Hän on kerännyt haastattelemalla Tammelan kylien asukkaiden arvokasta muistitietoa talteen sekä tallentanut kuvallisesti kyliä ja pihapiirejä. Keräämäänsä tietoa Palmgren on tallentanut kirjoittamiinsa Tammelan kylävihkoihin: Letkun kylä Tammela (2001), Tammela: Patamon kylä (2001), Tammela: Kaukolan kylä (2002) sekä Tammelan kylävihko: Susikas I ja II (2003).

Haagan taideseuran sekä Kuhankosken killan taiteilijajäseniin kuuluva Palmgren omisti myös Tammelan Kaukjärvellä toimineen taidegalleria Sinisen talon, jonka tarkoituksena oli tukea taiteilijoiden ja käsityöläisten toimintaa. Erityisesti turistien suosiossa olleen Sinisen talon tiloissa järjestettiinkin useita vaihtuvia sekä suomalaisten että ulkomaisten taiteilijoiden näyttelyitä vuosina 1992 - 1996.

Letkun kylä Tammela
Palmgren ent. Maltzeff Kaarina

• 2001 (Tammela-seura)
• Tammela
• kylät, Letku, paikallishistoriat, sukututkimus,

 

Tammela: Kaukolan kylä
Palmgren ent. Maltzeff Kaarina

• 2002 (Tammela-seura)
• Tammela
• Kaukola, paikallishistoriat, sukututkimus,

 

Tammela: Patamon kylä
Palmgren ent. Maltzeff Kaarina

• 2001 (Tammela-seura)
• Tammela
• paikallishistoriat, Patamo, sukututkimus,

 

Tammelan kylävihko: Susikas I ja II
Palmgren ent. Maltzeff Kaarina

• 2003 (Tammela-seura)
• Tammela
• paikallishistoriat, sukututkimus, Susikas,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Tammelan kylävihko: Susikas (Tammela-seura, 1998)

Letkun kylä Tammela (Tammela-seura, 2001)

Tammela: Patamon kylä (Tammela-seura, 2001)

Tammela: Kaukolan kylä (Tammela-seura, 2002)

Tammelan kylävihko: Susikas II osa (Tammela-seura, 2003)

Tammelan kylävihko: Susikas I ja II (Tammela-seura, 2003)

Ote teoksesta Tammela: Kaukolan kylä (2002)

Kaukolan kylä sijaitsee nykyisessä Tammelan kunnassa. Kylän alku ja rakennusten sijoittuminen toistensa viereen kertoo, että kysymyksessä on ryhmäkylä. Kaukolalla ei ollut ruotsalaista nimeä. Kartalla se sijoittuu Tammelan keskiosaan. Jotenkin voisi uskoa, ettei se esimerkiksi Tammelan kivikirkolta nähtynä ollut mitenkään kaukainen paikka.

Nimi kuvastaa mielestäni haikeutta. Se on saanut nimensä ehkä siitä, että kotipaikka on jostakin kaukaa kaihoisalla mielellä ajateltu. Tammelassa on myös toinen paikka, joka kuvaa samaa ajattelutapaa ja se on Kaukjärvi.

Kaukola oli määrätty ratsuväen levähdyspaikaksi, kodiksi. Voi vain kuvitella kavioiden kopsetta, kun ne lähestyvät lepopaikkaansa. Nämä olivat jokapäiväisiä puheenaiheita Kaukolan kylässä. Kun katsoimme niemeä ja kylää järveltä käsin, niin vasemmalla oli erillänsä Yrjölä – tie, joka meni Miekolle vievän tien poikki, jakoi tämän torpan erillensä, järveltä nähtynä vasemmalle. Tässä kylässä on perimätietona tullut ajatus, että ensimmäinen rakennus olisi sijainnut Yrjölän talon edessä olevalla kumpareella. Näin sieltä rannasta päin olivat talot pihoineen sijoittuneet edelleen Härkätielle vievän kylätien varteen.

Tammelan taiteilijatietokanta