Lounakirjailijat - Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta

Kirjailijat

Anttila OlaviKuvan omistaja : Olavi Anttila

Anttila Olavi

  • s. 18.09.1943 Muonio
  • Filosofian maisteri (historia)
  • Historiankirjoittaja, eläkkeellä

 

Esittely

Tamperelainen historiankirjoittaja Olavi Anttila liittyy Lounais-Hämeeseen teoksensa Kartanosta kunnaksi – Jokioisten historia (1991) kautta. Teos esittelee Jokioisten historiaa painottuen ajanjaksolle 1860–1980, jolle tunnusomaista oli teollistuminen, kansanopetus ja vapaa kansalaistoiminta.

Paikallishistoriaa koskevan kiinnostuksensa heräämisestä Anttila kertoo seuraavaa:

Innostuin historiasta jo lapsena. Yliopisto-opintojen jälkeen oli valittava joko historian opettaminen tai sen tutkiminen (ja kirjoittaminen). Valitsin jälkimmäisen jo ennen kuin sain opintoni päätökseen. Valmistumiseni jälkeen minusta tuli ammattimainen paikallishistorioitsija. Opettamiseltakaan en ole silti välttynyt, sillä olen hoitanut noin 15 vuotta yliopistolehtorin ja muita viransijaisuuksia Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksella.

Paikallishistorian tutkimista ja teostensa kirjoitusprosessia hän kuvaa näin:

Työssäni etenen pelkistetysti yleensä seuraavasti:
a) Yleinen tutustuminen annettuun aiheeseen, sen alustava hahmottelu ja jäsentely, mikä
b) antaa mahdollisuuden kerätä keskeisen materiaalin ja järjestellä tiedot niin, että suureksi paisuvaa tietomäärää on mahdollista hallita.
c) Tämän materiaalin pohjalta em. jäsennystä runkona käyttäen teen luonnoksen, joka yhdistelee käytettävissä olevia tietoja. Varustan sen mahdollisimman monilla otsikoilla jatkokäsittelyn helpottamiseksi.

d) Luonnosta tehdessäni olen käynyt tutkimuskohteen (esim. Jokioisten) historian melko perusteellisesti läpi ja tunnen sen nyt paremmin. Seuraava vaihe on jäsentää tuleva (Jokioisten) historia uudelleen. Tässä keskeisinä palikoina ovat historian eri vaiheiden ja osa-alueiden toiminnalliset kokonaisuudet, joissa piilevä kehitys on saatava näkyviin.
Toinen vaikuttava tarve määräytyy kirjoittamisen (ja lukemisen) ekonomiasta (esim. ettei synny tarvetta toistaa jo kerrottua). On muistettava, että paikallishistorian tulee olla samalla kertaa historiallinen kuvaus, yleistutkimus ja tietokirja( pitäjän) historiasta. Kirjoitetun tekstin tulisi palvella kaikkia näitä kolmea tarkoitusta.
Samalla kun käyn läpi ”toista kierrosta”, käyn läpi ns. toissijaisia lähteitä ja etsin kirjallisuudesta jo annettuja vastauksia, joita sitten käytän hyväksi omassa työssäni.
e)Kolmannella läpikäymisellä muokkaan, karsin, siirtelen, korjailen, silottelen jne., ts. yritän tehdä tekstistä mahdollisimman julkaisu- ja lukukelpoisen.

Nykyisestä suhteestaan Lounais-Hämeeseen Anttila kertoo seuraavasti:

Pitäjähistorian kirjoittaminen kestää yleensä kolme neljä (erittäin työntäyteistä) vuotta sekä painatus- ja julkistamisvaihe siihen päälle. Tänä aikana pitäjään syntyy tunneside, ”suhde”. Loin suhdetta mm. kiertelemällä polkupyörällä Jokioisia. Kävin – työn loputtua – myös muutaman kerran Jokioisissa puhumassa historiasta ja vähän muustakin. Tunneside säilyy myöhemminkin, mutta laimenee vuosien kuluessa. Kun työ jatkui muualla, Jokioisten historia siirtyi muiden historioiden tavoin kerran tehtyjen töiden joukkoon. Joskus kuitenkin käyn vielä entisiä töitäni läpi ja muistelen tutkimusaikaa ja ihmisiä. Jokioisiin suhtaudun tällä hetkellä lämmöllä, mutta vähän huolestuneesti (pelkään PARASta!).

TuotantoOtteita

« Takaisin

 
 
 
login Synergia Foxy