Kirjailijat

Turkulainen Pekka Leimu tutki Forssan puuvillatehtaan työntekijöitä 80-luvun alussa osana Museoviraston työväenkulttuuriprojektia. Tämän tutkimustyön tuloksena syntyi Leimun kirjoittama Lounais-Hämeen paikallista työväenhistoriaa tarkasteleva teos Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan: tutkimus Forssan puuvillatehtaan työntekijöistä 1840-luvulta 1980-luvulle (Museovirasto, 1983).

Pekka Leimu kertoo, että jo hänen ammattinsa kansatieteilijänä edellyttää tiettyä kiinnostusta paikallishistoriaan. Hänen Forssan työväenkulttuuria käsittelevän teoksensa kirjoittaminen lähti liikkeelle Leimun silloisten työnantajien Museoviraston ja Helsingin yliopiston aloitteesta.

Nykyisin Lounais-Häme merkitsee Leimulle ennen muuta lomanviettopaikkaa, sillä hänellä on ollut Tammelassa kesämökki jo vuodesta 1976 alkaen.

Forssa - elämää tehtaan pillin mukaan: tutkimus Forssan puuvillatehtaan työntekijöistä 1840-luvulta 1980-luvulle
Leimu Pekka

• 1983 (Museovirasto)
• Forssa
• Finlayson, paikallishistoriat,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Etnologian sanastoa (toim. Pekka Leimu yhdessä Tuula Leimun ja Lassi Saressalon kanssa) (Turun yliopisto, 1973, 2. uud. p. 1979)

Liikennereitit ja niiden käyttö Paltamossa 1800 - 1970 (Turun yliopisto, 1976)

Forssa - elämää tehtaan pillin mukaan: tutkimus Forssan puuvillatehtaantyöntekijöistä 1840-luvulta 1980-luvulle (Museovirasto, 1983)

Pennalismi ja initiaatio suomalaisessa sotilaselämässä (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1985)

Ohjeita proseminaariesitelmien laatijoille (toim. Pekka Leimu yhdessä Leena Sammallahden ja Toivo Tikkasen kanssa) (Turun yliopisto/ Helsingin yliopisto, 1988)

Arki ja ympäristö: Matti Räsänen 60 vuotta 8.5.1994 (toim. Pekka Leimu) (Turun yliopisto, 1994)

Näkökulmia kulttuurin tutkimukseen (toim. Pekka Leimu yhdessä Teppo Korhosen kanssa) (Turun yliopisto, 1997)

Ote teoksesta Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan: tutkimus Forssan puuvillatehtaan työntekijöistä 1840-luvulta 1980-luvulle (1983)

Vuosisadan alussa ei tunnettu kesä- tai muitakaan lomia. Ensimmäisen kerran kesälomaa saatiin v. 1922 ja siitä alkaen sotaan asti loma oli yhden viikon pituinen. Sodan jälkeen se pidennettiin kahdeksi viikoksi ja nykyisin se on kuukauden pituinen. Tarkemmin sanottuna sodan jälkeen lomaa oli kaikilla kaksi viikkoa, viiden työvuoden jälkeen kolme viikkoa ja kymmenen työvuoden jälkeen neljä viikkoa. Nykyisin loma on kaikilla neljä viikkoa, ja se on heinäkuussa, jolloin tehdas on suljettuna.

Ensimmäisistä kesälomista kerrotaan, että ne käytettiin lähinnä vuoden aikana kertyneiden rästitöiden tekemiseen: pestiin pyykkiä, siivottiin ja korjattiin vaatteita. Mutta näitä töitä tehdessä myös nautittiin lomasta. Saatettiin mennä mattopyykille Lamminrannan lautalle, tai aamupäivä tehtiin mainittuja rästitöitä ja iltapäiväksi mentiin polkupyörillä jonnekin järven rantaan aurinkoa ottamaan. Hyvin toisenlaiset ovat lomaharrastukset nykyään: mennään omalla autolla ulkomaanmatkalle pohjoismaihin tai seuramatkalle kauemmas.

Turun yliopiston kansatieteen kotisivut