Lounakirjailijat - Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta
Forssan seudun kunnat
 

Kirjailijat

Kanerva ArjaKuva: Jaana Lindfors/Foto Hellas

Kanerva Arja

  • s. 22.07.1945 Forssa
  • Kustannustoimittaja.
  • Forssa 1945-1966, 2018-

 
Esittely

Paluumuuttajana Forssaan asettunut Arja Kanerva on  monipuolinen kirja-alan ammattilainen: kustannustoimittaja, kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä. Hän on luennoinut lastenkirjallisuudesta eri puolilla Suomea kesäyliopistoissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja seminaareissa. Hän on kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä ja artikkeleita lastenkirjallisuudesta ja kuvituksesta eri lehtiin ja julkaisuihin. 

Kirjoittamisesta

"Olen kirjoittanut ja piirtänyt aina, siitä asti kun kynä on pysynyt kädessä. Ensimmäinen runoni julkaistiin Kuluttaja-lehdessä kun olin suunnilleen 10-vuotias, ihan tarkkaa vuotta en muista. Runo on kyllä tallella, koska olin liimannut sen kirjaan Susanna ja ratsupoliisit, jonka olin saanut palkkioksi. Sekalaisia kirjoituksia lapsuudesta on lippusilla ja lappusilla edelleen. Mutta joskus 50-luvun lopussa minusta tuli Forssan Lehden 'avustaja', kun kirjoitin ja piirsin lastenpalstalle, josta sain kannustavaa rohkaisua: 'Sinustapa taitaakin tulla oikein taiteilija, kunhan et pistä kynttilääsi vakan alle.' Lapsille ja nuorille suunnattu Nasta-lehti oli seuraava foorumini, ja teini-iässä myös Helsingin Sanomien nuorten palsta. Vaikka kirjoitin paljon, maalaaminen oli kuitenkin lukiovuosina pääosassa. Kuhankosken Killan näyttelyihin osallistuin vuosina 1965–66, jolloin muutin Helsinkiin opiskelemaan – en kuvataidetta, vaan venäjän kieltä!

Kirjoittaminen alkoi kuitenkin viedä enemmän mukanaan, Liityin Länsi-Uudenmaan Kirjoittajiin, ja seuraavat runoni julkaistiin yhdistyksen julkaisemassa antologiassa Albumi II vuonna 1973. Yhden runokokoelman lähetin myös kustantajalle, joka ei sitä kuitenkaan julkaissut, rohkaisi kyllä!

Lastenkirjallisuudesta ja kirjoittamisesta tuli vähitellen ammatti. Aloin suomentaa lastenkirjoja, ja samoihin aikoihin 1970-luvun alussa aloin kirjoittaa kritiikkiä ja juttuja lastenkirjallisuudesta Demariin, ja lyriikasta arvioita Arvostelevaan kirjaluetteloon, jota julkaisi silloinen Kouluhallitus. Kirjasampo on ansiokkaasti tallentanut kaikki kirjoittamani 200 kritiikkiä omille sivuilleen, sieltä ne ovat edelleen löydettävissä Aikalaisarvio -kohdasta. Kirjasammosta löytyvät myös kaikki 90 suomennostani (www.kirjasampo.fi). Suomennoksiani ja artikkeleitani eri lehdissä on koottu myös www.finna.fi -sivustolle.

Kirjallisuudesta tuli kaikin puolin ammattini, kun minusta tuli myös kustannustoimittaja ja lastenkirjallisuuden toimituspäällikkö Lasten Keskukseen. Samaan aikaan jatkoin kirjoittamista eri julkaisuihin. Kaikki nämä työt jatkuvat edelleen, toimitustyötäkin on tullut tehtyä, vaikka siitä olen periaatteessa jo eläkkeellä…

Kirjoittaminen on tapa ajatella. Kun kirjoitan, ajatukseni saavat muodon. Minulle kirjoittamisesta on tullut myös elämäntapa, ja erityisesti lastenkirjallisuudesta ja kuvituksesta jopa elämäntehtävä. Niiden puolesta olen kirjoittanut ja luennoinut eri kohderyhmille. Olen myös ollut jäsenenä useissa sekä kotimaisissa että ulkomaisissa lastenkirjallisuuden ja kuvituksen palkintolautakunnissa.

Johtoajatukseni on, että kirjat ja lukeminen ovat paras perintö, jonka lapselle voi antaa."

Ilppo Aaltonen ja Arja Kanerva: Menneet tulevat, runoja ja kuvia -kirja (2020)

"Olemme Ilppo Aaltosen kanssa tehneet yhteistyötä muuan muassa Forssan yhteislyseon 120-vuotisjuhlakirjassa Älliä & Älliä (Forssan Vanhan Koulun Kilta 2019). Yhteistöiden lomassa aloimme lähetellä toisillemme myös runoja luettaviksi, kun meille paljastui, että kumpikin oli niitä kirjoittanut. Matkan varrella runoja syntyi aina vain lisää, kumpikin inspiroi ja kannusti toistaan. Löytyi samanhenkinen ajatusmaailma, ja vähitellen syntyi idea yhteisestä runokirjasta, jossa olisi kummaltakin myös valokuvia. Vuoden verran teimme kirjaa, kokosimme siihen sekä vanhoja että aivan uusia runojamme, joista osa heijasteli myös parhaillaan elettyjä korona-ajan tuntoja. Valokuvia keräsimme kummankin varastoista, mutta otimme myös uusia. Sovittelimme niitä runoihin, mutta emme halunneet niiden vievän pääosaa. Samoin halusimme laittaa runot kirjaan ilman kirjoittajan nimeä osastojen sisään, niin että runot puhuisivat puolestaan, keskustelisivat keskenään. Kirjoittajien nimet löytyvät kuitenkin sisällysluettelosta. Kirjan loppuun teimme vielä epilogit tästä sanojen ja runojen antoisasta ja hienosta matkasta.

Menneet tulevat kertoo tähän asti tehdystä matkasta, kivuista ja kaipauksesta, ystävyydestä, rakkauksista, eroista ja menetyksistä, mutta myös katseesta kohti tulevaa."

Mitä Forssa merkitsee

"Forssa on synnyinkaupunkini, josta ylioppilaaksi päästyäni muutin Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1966. Kouluaikana perustimme Forssan Nuorisoteatterin, ja maalauksiani oli Kuhankosken Killan näyttelyissä. Meitä oli pieni porukka, joka harrasti kulttuuria. Vaikka muutin pois, yhteys Forssaan ei silti katkennut, koska vanhemmat asuivat edelleen täällä, ja kävin tietysti usein. Vuonna 1972 olin yhden kesän myös töissä Forssan kaupunginkirjastossa, jossa pääsin aloittamaan myös uutta laitoskirjastotyötä.

Palasin Forssaan vuonna 2018, kun asunnossani Helsingissä alkoi putkiremontti, ja tarvitsin katon pääni päälle, ainakin väliaikaisesti. Sille tielle sitten jäinkin.

Sopeutuminen tänne uudestaan ei ollut lainkaan vaikeaa, töitä pystyy nykyään tekemään vaikka toiselta puolelta maailmaa, ja täällä oli kuitenkin edelleen paljon tuttuja ja myös toisia paluumuuttajia. Mutta katselin nyt kaupunkia toisin silmin kuin lapsena ja nuorena. Näin tämän upean miljöön ja sen arvon ja ainutlaatuisuuden uudella tavalla. Monia hienoja rakennuksia on katastrofaalisesti purettu, mutta joitain on ymmärretty myös säilyttää ja etsiä niille uutta käyttöä. Forssassa on myös paljon aktiivista toimintaa, johon voi halutessaan osallistua. Minäkään en päässyt edelleenkään viettämään leppoisia eläkepäiviä, vaan minut temmattiin piankin mukaan sekä Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen, Kuhankosken Killan että Lounais-Hämeen Musiikkipäivien toimintaan. Kun vain saataisiin tänne kunnon vakituiset tilat konserteille ja taidenäyttelyille, mieluimmin noihin harvinaislaatuisiin vanhoihin tiloihin, jotka samalla säilyisivät ja tulisivat kunnostetuiksi. Eniten murehdin ehkä Jokioisten kartanon kohtaloa, koska omatkin juureni äitini puolelta ovat Jokioisilla. Kun jotain noin ainutlaatuista, tyylipuhdasta ja kaunista on Suomessa vielä jäljellä, siitä tulisi pitää tarkoin huolta ja saattaa se kulttuurikäyttöön, ennen kuin aika ja väärät ratkaisut tuhoavat sen.

Kirjoitin paluumuuttajan tunnelmista Lounais-Hämeen Jouluun 2019. Se kuvaa varsin hyvin sekä muistojani lapsuuden Forssasta että sitä Forssaa, jonka näin paluumuuttajan silmin.

Lounais-Hämeen Joulu 2019: Muistojen maisemat s. 42–43"

Palkinnot ja kunniajäsenyydet

Pääskynen-palkinto 1989 (yhdessä Maria Laukan ja Kaisa Langen kanssa) kirjan Mielikuvia. Suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Images: Finnish illustrators of children’s books toimitustyöstä.

Onnimanni-palkinto 2003 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden hyväksi tehdystä työstä, jakaja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti.

Alvar Renqvist -palkinto 2008 ansioituneelle kustannustoimittajalle (jakaja Suomen Kirjasäätiö).

Lastenkirjainstituutin kunniajäsen 2003.

Kuvittajat ry:n kunniajäsen 2017.

TuotantoOtteitaLisätietoja

« Takaisin

 

Pikahaku




 
 
login Synergia Foxy