Lindén Vari

Vari Lindénin ylä-asteella kehittelemä fantasiamaailma, Gokahda, on vuosien varrella kehittynyt ja tarina on laajentunut jo kahdeksi romaaniksi. Vuonna 2018 ilmestyivät Gokahdan saagan ensimmäinen ja toinen osa, Hopeakuun helmi ja Tanssivien puiden metsä. Kirjoittamistaan koskeviin kysymyksiin hän vastaa ensimmäisen kirjan ilmestymisen jälkeen seuraavasti:

Mistä idea kirjoittamiseen tuli? Mistä kaikki lähti?

Aloin kehitellä kirjaa yläasteella, joten valitettavasti en tarkalleen muista milloin idea tuli. Näin kerran hyvin toden tuntuisen unen, joka jäi kalvamaan mieltä vielä herättyäkin. Se toimi kipinänä Gokahdan fantasiamaailman kehittämiselle. Kirjoitin jo tuolloin mieluusti ja annoin vilkkaan mielikuvitukseni liitää vapaasti ainekirjoituksissa. Kirjoistani, niin julkaistu esikoiskirjani kuin pari vielä julkaisematontakin kirjaa, on kirjoitettu alkujaan koulutyönä ja olen kirjoittanut ne uudelleen aikuistuttuani.

Uudelleenkirjoituksen käynnisti äitini kuolema, jota olen pystynyt käsittelemään helpoiten kirjoittaessani. Hänen kanssaan kiersimme lapsuudessani metsissä, joten luontoläheiset kuvaukset ovat olleet kirjassa itsestään selvyys.

Millainen kirjoitusprosessi oli?

Ensimmäisen kirjan valmistuminen vei kaikkiaan 10 vuotta, jona aikana vaihdoin monesti lähestymistapaani tarinan suhteen. Aloitin sen peruskoulussa kirjoittamalla, vaihdoin ammattikoulussa piirtämiseen ja palasin taas kirjoittamiseen, kun siivosin papereitani muuton yhteydessä. Sen jälkeen kirjoja alkoikin vain syntyä ja julkaisua odottaa jo useampikin kirja, jotka ovat yhteydessä ensimmäiseen. Tästä kirjan alanimi, Gokahdan saagat 1.

 Mielikuvitukseni kehittyminen aikuistuessa toi kertomukseen aivan uudenlaisia polkuja ja aihe on rönsyillyt melkoiseksi kokonaisuudeksi. Uusia ideoita ilmestyy usein painajaisten muodossa ja Gokahdan maailman historia alkaa olla päässäni hyvin selvä. Kirjojen määrä kasvaa tasaiseen tahtiin, enkä ole ehtinyt vielä kirjoittaa kaikkia ideoitani muuten kuin karkeana hahmotelmana juonesta. Tästä syystä väittäisin prosessin olevan yhä kesken ja ensimmäisen kirjani olevan ehkä vain prologi suurempaan kokonaisuuteen.

Mitä Forssa merkitsee sinulle?

Olen kasvanut Forssassa, tarkemmin Linikkalassa, Heikalla ja Lamminrannassa. Kävin ala-asteen Heikalla, yläasteen Linikkalassa ja opiskelin Forssan ammatti-instituutissa ensin Teva artesaanilinjan ja sitten puualan artesaanilinjan, joiden jälkeen sain Forssassa töitä ompelijana. 

 Vaikka pidän itseäni sukujuurieni ja maaseutumieltymykseni vuoksi enemmän Tammelalaisena, olen valtaosan elämästäni asunut Forssassa. Forssan kehityttyä vehreäksi puistokaupungiksi asuinalueen merkitys inspiraatioiden apuna on kasvanut. Kahden kansallispuiston ja luontokohteiden läheisyys on tehnyt kaupungista tukikohdan erilaisiin maastoihin etsiessäni sopivia ympäristöjä tapahtumille kirjoissani.

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kaunokirjallisuus

Hopeakuun helmi (Books on demand, 2018)

Tanssivien puiden metsä (Books on demand, 2018)

Icanan taru (Books on demand, 2019)

Rashigiran toivo (Books on demand, 2019)

Merirosvojen kuningas (Books on demand, 2019)

Auran lapset. Osa 1 (Books on demand, 2022)

  Kaksi vartijaa käveli linnan muurin viertä partioidessaan. Soihtu toisen vartijan kädessä loimusi lämmintä valoaan ja kevyt tuulenvire sai sen lepattamaan elävästi. Heidän keskustelunsa käsitteli pääasiassa kylän nuoria naisia, jotka kerääntyivät pyhäpäivinä keskelle kylää kaivolle juoruilemaan ja viihtymään vapaapäivänään. Vapailla markkinoilla olisi lähivuosina todellisia kaunottaria! Miehet eivät huomanneet heitä seuraavaa katsetta vaan katosivat pian muurin nurkan taakse, vieden ainoa valonlähteen mukanaan.

  Silloin pienikokoinen varjo tiputtautui köyden päästä, joka ei aivan yltänyt alas asti. Hän oli roikkunut jo köydessä kuulessan vartijoiden saapuvan ja oli onnellinen tummista vaatteistaan ettei häntä oltu nähty. Miehet olivat alittaneet hänet onneksi ennen kuin hän otteensa lipsui alemmas.

  Kevyesti tömähtäen nuori nainen lasketui kivettämättömälle tieosuudelle  linnaa kiertävällä kadulla ja juoksi varoen talojen välisille kujille. Hänen jalkojaan särki hieman alastulon vuoksi, mutta se ei häirinnyt. Pieni särky oli mitätön hinta vapaudesta.

Artikkeli Seutu-Sanomissa 23.1.2018