Kirjailijat

Emil Nervanderin teokseen Vanhoista kätköistä (1906) sisältyy tarina nimeltä Forssan valssi. Eräs elämänkohtalo. Tarina on surullisenhaikea kuvaus nuoren forssalaisen tehtaantytön Reginan ja varakkaan talollisen pojan Aleksin rakkaudesta, jota ympäröivä yhteisö ei hyväksy.

Nuoret tapaavat Forssan valssia tanssiessaan, ja ensilempi leimahtaa. Aleksin sisaret juonittelevat kuitenkin nuoren miehen raha-asiat sellaisiksi, ettei avioliitto köyhän tehtaantytön kanssa voi tulla kysymykseen. Sisaret myös tarjoavat rikasta porvarityttöä Amaliaa Aleksille vaimoksi. Tämä suostuu vastentahtoisesti. Aleksin sydän kuitenkin pettää, kun hän näkee häävieraiden joukossa rakastettunsa Reginan, eikä nuori mies ehdi olla kovin kauaa naimisissa, kun vaimonsa Amalia löytää Aleksin sydänhalvaukseen menehtyneenä, ja niin päättyy Forssan valssi.

Nervander kirjoitti lähinnä ruotsin kielellä. Hänen tuotantonsa käsittää kansa- ja maantieteellisiä kuvauksia, kulttuurihistoriallisia muoto- ja muistikuvia, matkakertomuksia, kirkkotaidetta koskevia teoksia sekä erilaisia teatteriin liittyviä artikkeleita. Hän on julkaissut 70-80 painotuotetta ja kirjoitellut 30-40 sanomalehteen.

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Ruotsiksi julkaistu kaunokirjallinen tuotanto

Romaanit

Finska bilder: ett album (Edlund, 1887) 

Fädrens röst (Otava, 1891)

Minne af Fredr. Cygnæus : anteckningar (G. W. Edlund, 1892)

Runoteos

"Efter femtio år": dikter (Gust. Ronelius, 1907)

Näytelmäkäsikirjoitukset

Vid Anjala: romantiskt skådespel från 1788, i fem akter (Frenckell & Son, 1863) (Finska Litteratur-Sällskapets tr.) 

”Min lilla gosse" : skådespel i en akt (Otava, 1899)

Muu ruotsiksi julkaistu kirjallinen tuotanto

Matkakuvaukset

Sommarresor i Finland: på Åland och i Åbo-trakten (Frenckell, 1872) 

I de dödas stad: en vägledning för vandraden på Helsingfors' lutherska begrafningsplatser (Edlund, 1883) 

Natursköna nejder och sevärda ställen i Finland Osa: II : Till sjöar och åsar i 
Tavastland : en fyra dagars resa emellan Tavastehus och Tammerfors (Edlund, 1887)

På skansen: till hågkomst af bortgångna och till vägledning bland deras grafvar på begrafningsplatserna i Åbo (Forselius, 1888)

Geografiska Bilder Osa: XIX : Italien (Folkupplysningssällkapet, 1894)

Italien (Folkupplysningssällskapet, 1895) 

Från älfvar och fjäll på lappska gränsen (Gust. Ronelius, 1909)

Sommarresor på Åland (Ålands litteraturförening, 1983)

Lojo och dess kyrka: illustrerad vägledare (Yrjö Weilin, 1905)

Elämäkerralliset teokset

Från Elias Lönnrots ungdomstid på Laukko (Otava, 1893)

Fredrik Cygnaeus (Folkupplysningssällskapet, 1901)

Ett konstnärslif: till minne af Severin Falkman (Söderström, 1902)

Kejsar Alexander I:s samtliga resor i Finland: enligt äldre och nyare källor samt insamlade traditioner (Helios, 1906)

Taide- ja kirjallisuushistorialliset teokset

Lojo kyrka och dess medeltidsmålningar (Söderström, 1896)

Blad ur Finlands kulturhistoria (W. Hagelstam, 1900) 

Väggmålningarna i Storkyro gamla kyrka (Finska Fornminnesföreningen, 1901)

Den finska kyrkomålaren Michael Toppelius och hans verk (Folkupplysningssällskapet, 1905)

Michael Toppelius och hans kyrkomålningar (Yrjö Weilin, 1905)

Toimitustyöt

Samlade arbeten Minne af Fredr. Cygnaeus / anteckningar af E. Nervander (G. W. Edlund)

Muut teokset

Strödda uppsatser (Gust. Ronelius, 1909) 

Till J. Reinhold Aspelin (Finska fornminnesföreningen, 1912)

Emlekylin nimellä

Berättelser från Finland (Författarens förlag, 1877)

Dikter (Sederholm, 1869)

Dikter Osa: II : Kungabarnen: sorgespel i tre akter (Sederholm, 1873)

Suomeksi julkaistu kaunokirjallinen tuotanto

Romaanit ja kertomuskokoelmat

Isien ääni (Otava, 1891)

Jouluvieraita (Otava, 1903)

Uotilan isäntä: tositapauksen mukaan kertonut Emlekyl (Hufvudstadsbladin kirjapaino 1863)

Vanhoista kätköistä (Yrjö Weilin 1906)

Pelkkää päivänpaistetta: ylioppilasromaani (G.Ronelius 1907)

Näytelmäkäsikirjoitukset

Pikku poikani: yksinäytöksinen näytelmä (Otava 1899)

Kuvernööri tulee: yksinäytöksinen kuvaus pikkukaupungin elämästä (G.Ronelius 1907)

Emlekylin nimellä

Honkain tarinat Osa: 1 (Sederholm: Hagelberg, 1869)

Katri : kertomus 17 vuosisadasta (Holm, 1884)

Muu suomeksi julkaistu kirjallinen tuotanto

Matkakuvaukset

Tanska (Kansanvalistusseura 1882)

Katakombit Roomassa (Kansanvalistusseura 1883)

Italia osat 1-3 (Kansanvalistusseura 1894-1896)

Lohja ja sen kirkko: kuvallinen matkaopas (Suomen matkailijayhdistys 1905)

Keisari Aleksanteri I:sen matkat Suomessa vanhempien ja uudempien lähteiden sekä muistotietojen mukaan (Otava 1906)

Matkakuvaelmia ja muistoja Lapin rajoilta (Gust. Ronelius 1908)

Itä- ja Pohjois-Eurooppa (Kansanvalistusseura 1910)

Hämeen järville ja harjuille: neljän päivän matkaHämeenlinnan ja Tampereen välillä toim.Sampo Honkala (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001)

Elämäkerralliset teokset

Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa (Otava 1893)

Pieniä muistoja vphra C.H. Molanderin lapsuudesta, nuoruudesta ja yksityisestä elämästä (Kansanvalistusseura 1898)

Fredrik Cygnaeus (1901)

Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa
(Kansanvalistusseura 1905)

Fredr. Cygnaeus: muistokuva: elämänkerrallisia piirteitä ja muistiinpanoja (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1907)

Taidehistorialliset teokset

Marraskuun 4 p:nä 1884: varjokuvia: muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa suomalaisesta teaatterista 1884)

Kirkollisesta taiteesta Suomessa keski-aikana (Kansanvalistusseura 1887)

Lohjan kirkko ja sen keskiaikaiset maalaukset (WSOY 1923)

Toimitustyöt

Valitut teokset: Johan Vilhelm Snellman (WSOY 1899) 

Ote teoksesta Vanhoista kätköistä (1906)

Oli tanssiaiset Forssassa muutamana pyhäiltana heinäkuun loppupuolella monta vuotta sitten. Nuorisoa, poikia ja tyttöjä, jotka palvelivat isolla pumpulitehtaalla, oli tullut lukuisasti saapuville; kuusimiehinen saksalainen torvisoittokunta, joka oli näille seuduille osunut, oli sekin omiansa tänä iltana tilaisuuteen viekoittelemaan. 
--
Pojat ja tytöt asettuivat pareittain ahtaaseen piiriin, joka kuitenkin tahtoi tulla melkein liian avaraksi. Sillä tämän tanssin tunnusmerkkinä on, että parit taitavasti kulkevat risteillen toistensa sivuun, niin että tottumaton silmä ei huomaa muuta kuin sekavaa hyppyä, jossa tanssijat kovaa vauhtia rientavät edestakaisin eri suuntiin. Ei mikään tanssi sovellu hämäläiselle niin hyvin kuin tämä rasittava ja pitkäveteinen purppuri, hän on niin sitkeä, voimakas, kestävä ja vähän vaihteleviin huvituksiin tottunut.
--
Myöskin Aleksis kuunteli ihan äänetönnä valssin säveliä, hänen katseensa tuli omituisen totiseksi, ja katselematta sitä tyttöä, joka seisoi lähinnä häntä, koski hän keveästi hänen olkapäähänsä, kietoi käsivartensa hänen ympärilleen ja vei hänet tanssiin. Tyttö, jonka kanssa hän tanssi, oli hento ja solakka vartaloltaan. Hän oli yksinkertaisesti, melkein liian vaatimattomasti puettu. 
--
Hetken kuluttua loi hän ystävällisen katseen tyttöön, ikään kuin he pitkistä ajoista olisivat olleet tuttuja, mutta heidän katseensa eivät kohdanneet toisiansa. –Valssin hivelevät, puoleksi surunsekaiset sävelet valtasivat kuitenkin molemmat, tunkeutuivat heidän nuoriin sydämiinsä ja puhuivat ikään kuin sanoissa heille: „Ah, kuinka minä lemmin sinua!“

Lue Vanhoista kätköistä -teosta