Lounakirjailijat - Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat -tietokanta

Kirjailijat

 

Laurentius Petri Aboicus

  • s. 1605 Turku
  • k. 1671 Tammela
  • Tammelan kirkkoherra, rovasti, kirjailija

 

Esittely

Käytetään myös nimeä Laurentius Pietarinpoika Aboicus Tammelinus

Laurentius Petri Aboicus oli suurvaltakauden huomattavimpia suomalaisia saarnakirjailijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomalaisen historiateoksen.

Laurentius Petri syntyi ja opiskeli Turussa. Hän toimi aluksi Turun suomalaisen seurakunnan kappalaisena ja sen jälkeen Loimaan (Loimijoen) kappalaisena. Kun Tammelan kirkkoherra Michael Caspari Tammelander kuoli valtiopäivämatkalla 1647, Laurentius Petri, itsekin leskeksi jäänyt, nai tämän lesken Brita Erkintytär Abogian ja sai näin Tammelan laajan emäseurakunnan kirkkoherran viran. Hän oli jo Loimaan kappalaisena tutustunut seutuun ja oli mm. Jokioisten kartanonomistajan suosiossa.

Laurentius Petri aloitti Tammelan seurakunnassa kirkonkirjojen pidon. Kyrckiones Boock sisältää tärkeitä tietoja Tammelan seurakunnasta, mm. kuudennusmiesten luettelon vuodelta 1648 sekä kirkon omaisuuden inventaarioluettelon. Kirjan mukaan pappilan irtaimistoon, jonka arvo oli 27 taalaria 4 äyriä, kuului härkäpari, kaksi lehmää, vasikka, neljä lammasta, sika, viisi leiviskää ruokaleipää, kolme leiviskää kuivattua lihaa, kaksi leiviskää sianlihaa, tynnyri humalaolutta ja tynnyri tavallista olutta, kirves, kaksi viikatetta ja neljä sirppiä.

Laurentius Petri julkaisi kaikkiaan 13 saarnaa, yhteensä 280 sivua.

Ensimmäinen saarnakokoelma sisältää seitsemän saarnaa, jotka käsittelevät katekismuksen aamu-, ilta- ja ruokarukouksia. Saarnoissa käsitellään etenkin pöytätapoja hyvin konkreettisesti. Tästä teoksesta otettiin toinen, lähes muuttamaton painos vielä vuonna 1860.

Laurentius Petri piti suomenkielisen synodaalisaarnan Turun pappeinkokouksessa 1666. Tämä Kristillinen saarna enkeleistä on ensimmäinen painettu suomalainen synodaalisaarna. Laurentius Petri omisti sen korkeasukuiselle ja armolliselle rouvalle, Jokioisten kreivittärelle Anna Maria Kruusille. Saarna muistuttaa tieteellistä tutkielmaa ja se on suunnattu oppineelle yleisölle. Teksti jakautuu kuuteen osaan, ja siinä käsitellään perusteellisesti kaikki enkeleitä koskevat asiat. Tekstissä viitataan paitsi Raamattuun, myös muuhun kirjallisuuteen ja kansanperinteeseen. Tekijä tunteekin joukon nimiä, joilla suomalaiset ovat kutsuneet pahoja enkeleitä: ”Pirut, Tontucupit, Hijdet, Calewan Pojat, ajataro, Lieckiöt, Mustamiehet, Mäkimiehet, Peicot, cratit, ruhjacat, Lemboit, capet, näkit, erineitzet, Toinen poica etc.”

Laurentius Petri kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan Synopsis chronologiae finnocae rythmica eli Ajan Tieto Suomenmaan menoista ja uscost erinomaisest Suomen Pispois cungin cuningan ajall.

Siinä Suomen historiaa on käsitelty runomuodossa, kansanomaisesti. Pohjana ovat Paulus Juustenin piispainkronikka ja Johannes Messeniuksen ruotsinkielinen riimikronikka Suomesta ja sen asukkaista. Sisältönä ovat kristinuskon maahantulo, katolilainen aika, uskonpuhdistuksen tulo ja vaikutus sekä uusimpana tietona 1600-luvun piispat. Uusia painoksia ja täydennettyjä laitoksia julkaistiin 1671, 1684, 1695 ja vielä 1752. Viimeisen kerran se ilmestyi J. A. Cederbegin toimittamana laitoksena 1891.

Laurentius Petri laati myös virsiä, niistä viisi on vuoden 1701 virsikirjassa. Vuoden 1986 virsikirjassa on vielä hänen suomentamansa virsi 618.

Laurentius Petri teki ansiokasta työtä suomalaisten sananparsien kerääjänä. Sanaparret saattoivat höystää myös hänen saarnojaan.Hänen poikansa Gabriel jatkoi työtä sananparsien parissa.

  

Lähteet:
Ojanen, Eeva: Tammelan seurakunnan historia
Suomen kansallisbiografia, osa 5

TuotantoOtteitaLisätietoja

« Takaisin

 
 
 
login Synergia Foxy