Kirjailijat

Tekstiilitaitelija Kirsi Niinimäen liittää Forssaan teos Kretongista printtiin : suomalaisen painokankaan historia (2008), jonka hän toimittanut  yhdessä Marjo-Riitta Saloniemen kanssa. Kirjassa esitellään teollisen painokankaan keskeisimmät vaiheet, suunnittelijat, tehtaat sekä aikansa hittituotteet vuosilta 1861–2008. Forssa on varsin keskeinen paikkakunta suomalaisen painokankaan historiassa, sillä teollinen painokangastuotanto aloitettiin ensimmäisenä nimenomaan Forssa-yhtiön toimesta vuonna 1861.

Kysymyksiin teoksen synnystä, sen valmistumisprosessista sekä Forssan merkityksestä itselleen Kirsi Niinimäki vastaa seuraavasti:

Kretongista printtiin –teos liittyy näyttelyprojektiin, joka rakennettiin Museokeskus Vapriikkiin Tekstiilitaitelijat Texo ry:n 50-vuotisjuhlavuonna 2006. Näyttelyä varten koottiin laajalti aineistoa painokankaan historiasta. näyttelyä oli kokoamassa kolme painokangassuunnittelijaa, Juha Laurikainen, Kirsi Niinimäki ja Laura Isoniemi. Kaikkien edellä mainittujen henkilökohtainen suhde teolliseen painokankaaseen toi projektiin syvyyttä ja kiinnostusta saada historia tallennettua. Alusta lähtien tavoitteena oli myös saada aineistosta julkaistua historiikki.

Kirjan valmistusprosessi oli haastava. Kustantajan löytyminen oli projektin vaikein vaihe. Onneksemme kirjan taittajalla Tiina Ripatilla oli hyvät suhteet Maahenkeen, jossa ymmärrettiin projektin kulttuurihistoriallinen arvo. tavoitteen oli tehdä kirjasta yleisöäkin kiinnostava tietoteos. Kirjaa varten koottiin kirjoittajajoukko ja olikin varsin haasteellista saattaa eri kirjoittajien osat yhtenevään muotoon. Kävin itse haastattelemassa lukemattomia painokangassuunnittelijoita historian tallentamiseksi. Kuvatoimittaminen oli oma lukunsa. Koko prosessi kesti noin kaksi vuotta. onneksemme kustantaja Maahenki ei säästellyt kirjan painatuskuluissa ja saimme aikaiseksi hienon ja laajan historiikin suomalaisesta painokankaasta.

Olen aloittanut ammatillisen urani Forssassa ensin harjoittelijana Finlaysonin tehtaalla ja vuonna 1986 aloitin painokangassuunnittelijana Forssassa. Forssa merkitsee minulle tekstiiliteollisuuden ja suomalaisen tekstiilihistorian syntysijoja. Itselleni oli tärkeää aloittaa ammatillinen urani tekstiilisuunnittelijana paikassa, joka on täynnä historiaa. Forssassa oli vielä tuolloin vahvasti esillä historia, joka liittyi tehtaaseen, Suomen teollistumisen, vaurastumiseen ja itsenäistymiseenkin.

Kretongista printtiin : suomalaisen painokankaan historia
Niinimäki Kirsi

• 2008 (Maahenki)
• Forssa
• Finlayson, paikallishistoriat, tekstiilitaiteilijat, tekstiiliteollisuus,

 

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia. Kirsi Niinimäki ja Marjo-Riitta Saloniemi (toim.) (Maahenki, 2008) 

Ote teoksesta Kretongista printtiin : suomalaisen painokankaan historia (Maahenki, 2008)

Helena Perheentupa työskenteli Finlaysonin ateljeepäällikkönä 1960-luvulla. Varsinaisen mallistotyöskentelyn katsotaan alkaneen hänen aikanaan. Hän kertoi suunnittelijan ominaisuuksista seuraavaa:”Mallien suunnittelijalla on oltava mielikuvitusta, koristeellista sommittelukykyä, värirakkautta, kyky saada kuvallisia vaikutteita näkemästään. Käsi on kasvatettava ohjaamaan kynää ja pensseliä, silmän on toimittava käden tuomarina ja mielikuvituksen ruokkijana. Mallien suunnittelu ei ole mitään mielivaltaista taiteellista kyhäilyä. Mallien suunnittelijan on aina otettava ohjeeksi ne käytännölliset tosiasiat, jotka ohjaavat hänen työtään ja määräävät sen kulkua monessa vaiheessa. Kankaita tarvitaan sekä arkeen että pyhään. Kankaiden suunnittelija tekee työtään kaikkien käyttöön. On otettava huomioon kaikki ikäluokat, miehet, naiset ja lapset, ovat he koulussa tai lomalla, viettävät he joulua, juhannusta, vappua tai äitienpäivää, tanssivat he ladossa tai parketilla. Mallityöhön vaikuttavat vielä muodin sanelemat suunnat sekä mallipiirtäjän halu toimia välillisesti maun muokkaajana. Kaiken tämän lisäksi on suunnittelija alistuttava painotekniikan mahdollisuuksiin tinkimättä. Hänen on myös otettava huomion kankaiden leveydet ja laatu, sekä käytettävien värien lukumäärä. Mallien pitäisi vedota ostajien käytännöllisyyteen, säästäväisyyteen, turhamaisuuteen tai kauneudentarpeeseen, s.o. niiden pitäisi olla houkuttelevia kukkia, joihin kaikki mehiläiset haluaisivat lentää.”