Kirjailijat

Eero Murto liittyy Lounais-Hämeeseen kirjoittamansa Kansliapäällikkö Erkki Virtasen 60-vuotistaival -kirjan kautta. Hän on Erkki Virtasen pitkäaikainen tuttava ja työtoveri valtion virkamiehenä, nykyisin Virtanen on hänen suora esimiehensä Työ- ja elinkeinoministeriössä.

Eero Murto kertoo kirjan synnystä:

Kirjan idea syntyi kansliapäällikkö Erkki Virtasen mökillä – saunan jälkeen ja illanvieton lomassa. Siinä kuunneltiin Mika ja Turkka Malia, siis forssanpoikia ja heidän runkomäeniltamiaan – ja muisteltiin menneitä. Erkin juurethan ovat Hämeessä, mutta itsellänikin on Hämeeseen yhteyksiä, sillä tätini perhe on asunut Portaassa / Forssassa jo yli 50 vuotta. Ensimmäinen muistikuvani seudulta on vuodelta 1960, jolloin 5-vuotiaana olin tätini perheen ja vanhempieni kanssa juhannusjuhlilla Tammelan [Saaren] kansanpuistossa. Se jäikin niin muistojeni joukkoon, että aina lähettyvillä liikkuessani koukkaan tarkoituksella reitiltä ja käyn kansanpuistossa kävelemässä ja majan auki ollessa kahvilla. Aina muistuu mieleen menneet ajat.

Erkin kanssa omia muistoja kertoillessamme ja Malien lauluja itsekin hyräillessämme syntyi sitten idea Erkin elämäkerrasta. Sitä olin jo aiemmin muutamaan otteeseen hänelle ehdottanut, mutta tuolloin se vasta "siunattiin" ja lopullisesti sovittiin - Tammelan mökillä.

Virtanen: kansliapäällikkö Erkki Virtasen 60-vuotistaival
Murto Eero

• 2010 (Edita)
• Humppila, Tammela
• elämäkerrat, virkamiehet,

 

Kirjailijan tutantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjallinen tuotanto

Pääministeri : Suomen pääministerin rooli 1917-1993. Väitöskirja. Painatuskeskus,1994

Sisäpiirit EU-Suomessa : unioni ja uudet eliitit. Edita, 1996. Yhdessä Pekka Väänäsen ja Raimo Ikosen kanssa.

Valtioneuvosto Suomen poliittisessa järjestelmässä (verkko-oppikirja). Teoksessa Suomen poliittinen järjestelmä. Helsingin yliopisto, 2003.

Finnish technology policy from the present day . TEM, 2006. Yhdessä Mika Niemelän ja Tapio Laamasen kanssa.

Altavastaajasta ykköskenttään: suomen teknologiapolitiikan ja sen toimijaorganisaatioiden kehitysvaiheita 1960-luvulta nykypäivään. TEM, 2007. Yhdessä Mika Niemelän ja Tapio Laamasen kanssa.

Virtanen : Kansliapäällikkö Erkki Virtasen 60-vuotistaival. Edita, 2010

Otteita teoksesta Virtanen : kansliapäällikkö Erkki Virtasen 60-vuotistaival

Koenkulmalla lasten aika kului koulun ohella päosin kaikennäköisissä ulkoleikeissä. Oli kymmentä tikkua, piilosilla oloa, lautahyppyä tai mitä tahansa. Käytiin tietysti myös ongella ja tehtiin ties mitä, kun pikkuhiljaa pojat irtautuivat tyttöjen leikeistä. Monille kylän lapsille tuli urheilu kuivioihin mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa Toki osin se oli myös olosuhteista johtuvaa, kuten esimerkiksi hiihto, koska talviaikaan käytiin suksilla koulussa, naapureissa kylässä ja hiihtäen muutenkin hoidettiin luontevasti asioita, esimerkiksi kauppareissut ja muut käynnit.

Varsinainen opiskelu vaativiin tehtäviin Erkillä alkoi Humppilan pienessä Koenkulman kansakoulussa, joka oli muutaman kymmenen oppilaan koulu. Luokkahuoneita seitsemää luokkaa varten oli kaksi, kuten luonnollisesti opettajiakin. Pakasten opettajapariskunnan lisäksi muistoissa kaikilla sisaruksilla on koulun keittäjän, Irja Syyrin, valmistamat ruuat. Tämänkin vuoksi koulunkäynti oli varsin mielekästä.

Alkuluokkien opettajana Erkillä oli - ennen Pakasia - Rauni Järvenpää. Hyvät muistot on hänestäkin jäänyt. Liekö opettajan, kodin vai oppilaan ansiota se, että eipä Erkki juuri koulusta poissa ollut, olipa sitten vähän kuumetta tai muuta vastaavaa. Humppilan Koenkulman kansakoulun poissaolotilastosta näkee, että Erkki oli kansakouluaikanaan luokaltaan toiseksi vähiten poissa, esimerkiksi lukuvuonna 1957-1958 poissaolotunteja oli seitsemän. Erkin luokalta Helena Kaiku pisti paremmaksi: hän oli koulusta poissa vain kolme tuntia.

- Kouluun oli kiva mennä, eikä niistä ruokailuistakaan halunnut poissa olla, sanoo Erkki.

Erkin ensimmäisessä todistuksessa jouluna 1957 keskiarvo  oli 7,63. Sen huonompaa ei koko kouluaikana enää tullut: vuoden kuluttua luku oli jo kahdeksan.

____

Ensimmäinen mökkikesä meni Erkillä lastenhuoltopuuhissa, kun hän kaiveli nuoremman poikansa Kaarlon vaippoja metsään piiloon. Nyt on meneillään 24. vuosi, kun Erkki on viettänyt Tammelassa kesälomansa - ja monesti muunkin loma-aikansa. Alkujaan rakennus oli pieni, talvikylmä saunallinen mökki, joka oli vuokratontilla. 2000-luvun alkupuolella Virtaset saivat ostettua tontin itselleen ja rakennuttivat siihen täysin talviasuttavan mökin. Ainakin Erkille Tammelasta on tullut kuin toinen kotiseutu. Häntä miellyttää myös se, että siellä on aktiivinen ja vireä kylätoimikuntatouhu, samoin työväenyhdistys; pelkästään jo tapahtumienkin kannalta. Liesjärven kesäjuhlilla on Erkki itsekin saanut monet kerrat pitää puheita.

- Välillä yritin kieltäytyä, kun sanoin, että onhan paikkakunnalla poliitikkoja, joiden työtehtäviin puhumien kuuluu, kuten Anttilan Sirkka-Liisa, Joenpalon Ilkka, Puran Martti jne. Puheenjohtaja sitten sanoi  minulle, että jaa...kyllä niiden poliitikkojen on helppo aina aloitaa puhuminen, mutta niiden on myös hirveän vaikea lopettaa, kun isännillä olisi siinä jo muutakin hommaa...

Jos Tammelassa jotain apua haluaa, niin Erkin mukaan ei tarvitse kuin vihjata, että pitäisiköhän tuo ja tuo korjata tai järjestää talkoot, niin suurin piirtein seuraavana aamuna jo kuuden aikaan odottaa pihalla porukkaa valmiina hommiin. Apua saa kaikkeen, eikä tarvitse edes pyytämään ruveta.

eero.murto@tem.fi