Jaakkola Niilo

Pitkäaikainen loimaalainen vaikuttaja, Loimaan Säästöpankin entinen toimitusjohtaja Niilo Jaakkola ehti eläkeiässä omistautua rakkaalle harrastukselleen, sukututkimukselle. Vuonna 1994 julkaistiin hänen teoksensa Jaakkolan talon ja sitä hallinneen suvun vaiheista Perttulan kylässä Suur-Tammelassa (nyk. Ypäjän kunnassa) 1539-1994.

Niilo Jaakkolan poika Juha Jaakkola kertoo isänsä suhteesta Lounais-Hämeeseen seuraavasti:

Ypäjällä isä ei varsinaisesti asunut kuin lapsuutensa. Kotoa käsin hän kävi keskikoulun Loimaalla 1916-1921. Ylioppilaaksi hän pääsi Hämeenlinnan lukiosta 1924. Sen jälkeen hän asui opiskeluvuodet Helsingissä ja sitten Loimaalla 1937-2009. 

Kuitenkin Ypäjä ja lounaishämäläisyys yleensä olivat hänelle tärkeitä, kuten tulee esille sukuhistoriasta. Perheemme vietti Ypäjällä Koskenkankaan tilalla kaikki kesät 1950-luvun alusta 1960-luvun puoliväliin, jolloin siskoni Riitta otti tilan haltuunsa. Isä perehtyi huolella maatalouteen ja metsänhoitoon, hän teki vapaa-aikanaan mielellään heinätöitä ja muita peltotöitä. Isän sisarukset asuivat Ypäjällä, joten sukujuhlia oli useasti. Vanhemmiten, ostettuaan tilan itselleen sisareltani, isä viihtyi taimikonhoitotyössä vesuri työkalunaan, hän käytteli myös moottorisahaa voimiensa mukaan. Luonnosta hän sai innoitusta.

Isä oli opiskeluvuosinaan perustamassa Helsingin Yliopiston Hämäläisosakuntaa ja oli muutenkin aktiivinen ylioppilaspoliitikko. Tulisieluisena hämäläisosakuntalaisena hän oppi jo nuoruudessaan arvostamaan sukujuuriaan. Hän piti tärkeänä talonpoikien taistelua perintötilojensa puolesta kartanonherroja vastaan.

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjat

Jaakkolan talon ja sitä hallinneen suvun vaiheista Perttulan kylässä Suur-Tammelassa (nyk. Ypäjän kunnassa) 1539-1994 (1994, täydennetty painos 2005)

Katkelma johdannosta teokseen Jaakkolan talon ja sitä hallinneen suvun vaiheista Perttulan kylässä Suur-Tammelassa (nyk. Ypäjän kunnassa) 1539-1994 (1994)

Kiinnostukseni Jaakkolan talon sitä hallinneen suvun vaiheisiin heräsi nuoruudessani tutustuttuani kotitalossa säilyneisiin vanhoihin asiakirjoihin. Niiden merkitys selvisi syvennyttyäni siihen pitkälliseen oikeustaisteluun, mitä vuosisatojen ajan oli käyty Jokilääniä hallinneiden aatelissukujen ja alueen talonpoikien välillä. Asiakirjat olivat kaikki ruotsinkielisä, vanhimmat 1740-luvulta ja jotkut jo niin halistuneita, että niistä oli vaikea saada selvää. Pidin sen vuoksi tärkeänä niiden sisältämän tiedon tallentamista. Ryhdyin tähän eläkkeelle jäätyäni ja olen kääntänyt ne suomenkielelle ja samaa eräissä tapauksissa tarkemmin selostanut niiden sisältöä, tapahtumien taustaa.

Työtäni on erittäin paljon helpottanut setäni Eemeli Jaakkolan näihin asiakirjoihin perustuvat kuvaukset eräistä tapahtumista sukumme vaiheissa hänen teoksessaan "Neljän vuosisadan sukutalo" kirjailijan mielikuvituksella höystettyinä. Sen vuoksi olen eräissä kohdin lainannut hänen kuvauksiaan pyrkien siten herättämään lukijan mielenkiinnon asiaan. Olemme suuressa kiitollisuuden velassa hänen suorittamastaan työstä sukumme vaiheiden selvittämisessä.