Anttila Risto

Humppilalainen Risto Anttila on tutkinut perusteellisesti Suomen toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle luovuttamien alueiden, etenkin Suomenlahden ulkosaarten, paikallishistoriaa. Hän on myös kirjoittanut useita luovutettujen alueiden paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia. 

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kirjat

Viipuri vanha suomalainen kaupunki (KR-Kirjat, 1994)

Laatokan Karjala. Kadotettua kauneutta (KR-Kirjat, 1994)

Karjalan luostarit. Valamo, Petsamo, Lintula, Konevitsa (KR-Kirjat, 1994)

Suursaari Suomenlahden helmi (KR-Kirjat, 1996)

Petsamo kaunis ja karu pohjoinen maa (KR-Kirjat, 1996)

Suursaari vapaussodassa (KR-Kirjat, 1999)

Elämää Suursaaressa – tapahtumia sadan vuoden takaa (KR-Kirjat, 2003)

Volmari Porkka, tiedemies ja kielentutkija Suursaaresta (KR-Kirjat, 2004)

Messuille Saksaan – matkaopas (Portaali-lehti, 2004)

Lentoliikennettä Kotkaan ja Suursaareen 1918 - 1928, (KR-Kirjat, 2005)

Lavansaari, Seiskari, Tytärsaari, Haapasaari 1918 (KR-Kirjat, 2006)

Hailiserpaa ja tuhlipuuroa. Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia (Suomenlahden kulttuuriperinneseura ry, 2007)

s/s Suursaari 1927–1945 Suomenlahdelta Petsamoon (KR-Kirjat, 2008)

Kaunissaari ajan aalloilla (Kaunissaaren kylätoimikunta, 2008)

Osuus teoksessa Taipaleen matkaa : Humppilan Taipaleen koulupiirin kyläkirja (Humppilan kulmakunnat ry., 2010)

Tehnyt lisäksi cd-romin: Suursaari – arki ja ja unelma (Kymenlaakson maakuntamuseo, 2005) sekä kirjoittanut runsaasti lehtiartikkeleita ja erilaisia opaskirjoja.

Ote teoksesta Laatokan Karjala: Kadotettua kauneutta (1994)

Laatokan Karjala – runon ja rajan maa

Tavanomaisen paha tapamme on tänään muistaa Karjala vain salojen ja runonlaulajien maana. Kuitenkin sillä alueella, jota seuraavassa kutsutaan Laatokan Karjalaksi ja joka tässä esityksessä on rajattu käsittämään entiset Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kihlakuntien alueet, on myös mahtava talous- ja sivistyshistoriansa. Kurkijoen maisemista lähteneet siirtolaiset asuttivat Laatokan Karjalan suuruuden aikana 1100- ja 1200-luvuilla koko nykyisen Savonlinnan tienoon, sulauttaen siellä aiemmin olleet hämäläiset omaan heimoonsa. Myös Pohjois-Suomen ja Vienan Karjalan asutuksen uskotaan olevan syntyisin Laatokan Karjalasta lähteneistä uudisasukkaista.

Karjalaiset kävivät kauppaa koko sen aikaisen tunnetun maailman kanssa. Kauppatie kulki Laatokan rannoilta Venäjän suuria jokia Kaspianmerelle ja Mustallemerelle sekä sieltä edelleen Itä-Rooman keisarikuntaan ja arabimaihin. Toinen kauppatie yhdisti Keski-Euroopan Nevan tai Vuoksen kautta Karjalaan. Täältä kulkivat karjalaisten metsämiesten turkikset maailmalle ja maksuna saatiin rahaa, koruja sekä haluttuja tarve-esineitä.

Silloiset karjalaiset olivat ylpeitä ja vapaata väkeä. He olivat myös sotaisia. Hiitolasta Sortavalan seudulle kulki yhtenäinen vuorilinjojen ketju. Omien maittensa puolustuksen lisäksi tekivät Karjalan miehet sotaretkiä Pohjan perille, Hämeeseen, Lounais-Suomeen, Ruotsiin ja Valkovenäjälle saakka. Kaikesta tästä kertyi valtava henkinen ja taloudellinen rikkaus, josta Kalevala tänään meille kertoo.