Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Tukkinen Tauno

Tukkinen Tauno

  • s. 12.03.1938 Karjalohja
  • Filosofian kandidaatti
  • Lukion matematiikan ja fysiikan lehtori, tietokirjailija, eläkkeellä
  • Kuvan omistaja : Tauno Tukkinen

Esittely

Karjalohjalainen Tauno Tukkinen on edistänyt merkittävästi vuoden 1918 tapahtumien tutkimusta julkaisemalla tietoja kadoksiin joutuneiden punaisten kohtaloista. Teoksissaan ”Mäkeen, mäkeen vaan!” Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918 (2001) sekä Alastaron, Humppilan, Loimaan, Metsämaan ja Ypäjän punaisten henkilötappiot 1918 (2003) Tukkinen esittelee tutkimustyönsä tuloksia Lounais-Hämeen osalta.

Kiinnostuksensa heräämisestä paikallishistoriaan ja vuoden 1918 tapahtumiin Tukkinen kertoo seuraavasti:

Muutin 1978 Helsingistä Karjalohjalle. Vuonna 1981 minut valittiin Karjalohjan kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi. Samana vuonna purettiin taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspan huvila Lohjanjärven rannalta: järjestin Aspan muistonäyttelyn Karjalohjalla. Siitä alkoi kiinnostukseni paikallishistoriaan ja erityisesti kansalaissotaan, sillä Aspa oli toiminut 1918 Karjalohjan suojeluskunnan johtajana.

Tuotanto

Julkaistut teokset

Tukkinen Tauno

"Mäkeen, mäkeen vaan!" Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918

Tukkinen Tauno

  • Julkaisuvuosi: 2001 (Omakustanne)
  • Paikkakunnat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä
  • Avainsanat: kansalaissota, paikallishistoriat

Tukkinen Tauno

Alastaron, Humppilan, Loimaan, Metsämaan ja Ypäjän punaisten henkilötappiot 1918

Tukkinen Tauno

  • Julkaisuvuosi: 2003 (Omakustanne)
  • Paikkakunnat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä
  • Avainsanat: kansalaissota, paikallishistoriat

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kirjallinen tuotanto

Elämän ja kuoleman kello. Sigurd Wetterhovi-Aspan elämä ja teot (Kirjoitettu yhdessä Harry Halèn kanssa) (Otava, 1984)

Suomesta Argentiinaan. Kauppaneuvos Eino Heinosen satavuotismuisto (1993)
Talvisodasta jatkosotaan. Paavo Lietzenin ja Reino Rannikon sotapäiväkirjat (toim. Tauno Tukkinen) (1995)

Karjalohjan vanhat rakennukset I (Uudenmaan liiton julkaisuja 28, 1996)

Karjalohjan vanhat rakennukset 2 (Uudenmaan liiton julkaisuja 31, 1996)
Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella,
Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918 (1999)

Totuutta jäjittämässä. Punaisten henkilötappiot Karkkilassa, Kiskossa, Lopella, Nurmijärvellä ja Vihdissä 1918 (2001)

”Mäkeen, mäkeen vaan!” Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918 (2001)

”Ei kaivata takaisin tänne”. Someron/Somerniemen punaisten henkilötappiot 1918 (2002)

”Kadonnut kapinassa”. Hyvinkään punaisten henkilötappiot 1918 (2002)

Urjalan punaisten henkilötappiot 1918 (2002)

Alastaron, Humppilan, Loimaan, Metsämaan ja Ypäjän punaisten henkilötappiot 1918 (2003)

Kumpujen yöstä. Kuolleiksi julistettujen punaisten kohtaloita. Opas tutkijoille (2004)

Naiskomppanian tuho. Turun punaisten henkilötappiot 1918 (2005)

Karjalohjan Työväenyhdistyksen alkutaipaleelta (Karjalohjan Työväenyhdistys, 2006)

Helsingin punaisten taistelutappiot 1918 (2007)

Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918 (2007, 2. lisätty p. 2007)

Vesilahden punaisten henkilötappiot 1918 (2007)

Naiskapinallisten henkilötappiot 1918 (2008)

Porin punaisten henkilötappiot 1918 (2008)

Tampereen punaisten henkilötappiot (lisänä Kangasala) 1918

Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lammin, Oriveden, Pälkäneen, Tyrvännön ja Vanajan punaisten henkilötappiot 1918 (2009)

Punaisten taistelutappiot kaatuineina 1918 (2010, 2. korj. ja lisätty p. 2010)

Otteita

Ote teoksesta ”Mäkeen, mäkeen vaan!” Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918 (2001)

Forssalainen Eeva Autio (s.1901) kertoi elokuussa 2001 toukokuun 1918 järkyttävistä tapauksista: ”Setäni Sulo Julin haettiin kotoa, hakijoina oli kaksi pyssymiestä. Setäni ammuttiin Korko-ojalla, jossa moni menetti henkensä. Setäni veljenpoika meni teloituspaikalle, jotta saisi setäni uudet ja hyvät saappaat, mutta vartiomies sanoi: ´Saappaat kuuluvat valtiolle`. Valkoiset hakivat myös Jamina Liljelundin, mutta hänen minun ikäiseni Martta-tytär (16-vuotias) asettui väliin ja sanoi, että jos äiti viedään, niin hän seuraa mukana. Niin ammuttiin Martta äitinsä kanssa Lamminmäellä.” Aution mukaan yksi pahimmista poliiseista oli kyttyräselkäinen Pietilä, jolla oli tapana punaisista sanoa ”mäkeen, mäkeen vaan”.