Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Ojanen Eeva

 

  • s. 12.07.1927 Tammela
  • Filosofian maisteri, teologian tohtori
  • Professori, nykyisin eläkkeellä
  • Asunut Tammelassa vuosina 1927-1953 ja jälleen vuodesta 1979

Esittely

Tammelalainen Eeva Ojanen on tutkinut perusteellisesti Tammelan paikallishistoriaa ja kirjoittanut teokset Tammelan historia I: Esihistoria, Ruotsin vallan aika (1992) (yhdessä Lauri Pohjakallion kanssa) ja Tammelan historia II: Venäjänvallan alusta nykyaikaan (1983). Lisäksi hän on kirjoittanut Tammelan seurakunnan historiikin Tammelan seurakunnan historia (1990) sekä tarkastellut Tammelan hautausmaan historiaa teoksessaan Matkan päässä: Tammelan hautausmaan vaiheilta (1996).

 

Tuotanto

Julkaistut teokset

Ojanen Eeva

Matkan päässä: Tammelan hautausmaan vaiheilta

Ojanen Eeva

  • Julkaisuvuosi: 1996 (Tammelan seurakunta)
  • Paikkakunnat: Tammela
  • Avainsanat: hautausmaat, paikallishistoriat, seurakuntahistoriat

Ojanen Eeva

Tammelan historia I: Esihistoria, Ruotsin vallan aika

Ojanen Eeva

  • Julkaisuvuosi: 1992 (Tammelan kunta)
  • Paikkakunnat: Tammela
  • Avainsanat: paikallishistoriat

Ojanen Eeva

Tammelan historia II: Venäjänvallan alusta nykyaikaan

Ojanen Eeva

  • Julkaisuvuosi: 1983 (Tammelan kunta)
  • Paikkakunnat: Tammela
  • Avainsanat: paikallishistoriat

Ojanen Eeva

Tammelan seurakunnan historia

Ojanen Eeva

  • Julkaisuvuosi: 1990 (Tammelan seurakunta)
  • Paikkakunnat: Tammela
  • Avainsanat: seurakuntahistoriat

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kirjallinen tuotanto

Kirkko ja kansanelämä Länsi-Hämeessä 1800-luvulla (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1966)

Helsingin pitäjän seurakunnan historia (Vantaan seurakunnat, 1972)

Tammelan seurakunnan historia (Tammelan seurakunta, 1973)

Tammelan historia II: Venäjänvallan alusta nykyaikaan (Tammelan kunta, 1983)

Urjalan seurakunnan historia (Urjalan seurakunta, 1989)

Tammelan seurakunnan historia (Tammelan seurakunta, 1990)

Kuhmalahden seurakunnan historia (Kuhmalahden seurakunta, 1992)

Tammelan historia I: Esihistoria, Ruotsin vallan aika (Lauri Pohjakallio kirjoittanut osuuden Esihis-toria) (Tammelan kunta, 1992)

Temppeli korkea: Nurmijärven kirkon kaksi vuosisataa (Nurmijärven seurakunta, 1993)

Yhteinen koulumme: Oriveden yhteiskoulun, yläasteen ja lukion vaiheita 70 vuoden (1924 - 1994) aikana (Oriveden yläaste ja lukio, 1994)

Matkan päässä: Tammelan hautausmaan vaiheilta (Tammelan seurakunta, 1996)

Portaan koulun ensimmäinen vuosisata (1997)

Uranuurtaja: Forssan suomalaisen yhteiskoulun perustamisesta 100 vuotta (Forssan vanhan koulun kilta, 1998)

Rakas vanha koulu: Forssan yhteislyseon 100-vuotisjuhlakirja (toim. Eeva Ojanen) (Forssan vanhan koulun kilta, 1999)

Suutarin torpasta maailmalle: Sigfred Gislenin jälkeläiset osin kymmenessä polvessa (toim. Eeva Ojanen) (2002)

Torro – kylä muutakin kuin suota (kirjoittanut ja toimittanut Eeva Ojanen yhdessä muun historia-toimikunnan kanssa) (Torro-seura, 2002)

Linnut lentävät pesästä: Yli-Jussilan perheen hajaantuminen 1944 - 1953 (2004)
Oppivuodet Orivedellä 1953 - 1957 (2004)

Vararehtoriksi valittuna: vuodet 1957 - 1961 (2004)

Yhteiset vuotemme lapsuuden kodissa (2004)

Rimpuillen rehtoriksi: vuodet 1971 - 1975 (2005)

Tiellä tohtoriksi: vuodet 1961 - 1966 (2005)

Uusi urako urkenemassa?: vuodet 1966 - 1971 (2005)

Vaellusvuodet: vuodet 1975 - 1979 (2005)  

Elämää Tolvalla isäni Otto Ojasen koti ja kiinnekohta (2008)

Otteita

Ote teoksesta Tammelan historia II: Venäjänvallasta nykyaikaan (1983)

Herrasväki tuo uutta huvielämään 

Aikana, jolloin perinteinen kansan huvielämä etsi uusia muotoja, tulivat virikkeiden antajiksi ja kansanhuvien rikastuttajiksi Mustialan ja Forssan säätyläiset. Herrasväen kesken oli vilkasta kanssakäymistä, huvitteluja ja pelejä, joista ei ennen tiedetty mitään. Forssan Biljardiklubi perustettiin jo v. 1876, ja se olikin maan varhaisimpia yhdistyksiä.

Huveilla oli alusta lähtien vahvasti hyväntekeväisyysluonne. Kun Kirkonkylän kansakoulu aloitti toimintansa, sen kehittämisestä tuli alue, jolla hyöty ja huvi voitiin yhdistää. Mustialassa ja Forssassa pidettiin arpajaisiltamia, joiden tuotto käytettiin koulun tarpeisiin. Vähitellen saatiin talojen emäntiä mukaan valmistamaan tavaraa arpajaisia varten. Kunnan päättäjät antoivat arvovaltaisen tukensa, jopa anniskeluluvan arpajaisiltamille. He suosittelivat arpajaisten toimeenpanoa mm. harmonin hankkimiseksi koululle.

Säätyläiset halusivat vetää tavallisen kansan mukaan myös erilaisiin kilpailuihin, joita järjestettiin talvisin ja kesäisin omansa. Talvisia huveja olivat jäärata-ajot Kaukjärvellä jo 1860-luvulta lähtien, joskin ne vakiintuivat vasta 1880-luvulla, jolloin Tammelan Hevosystäväinseura perustettiin. Kilpa-ajojen ohella oli jäällä muutakin ohjelmaa, ja illalla pidettiin Mustialassa iltamat. Kesäisin 1870–1880-luvuilla olivat kuuluisimpia Rauhaniemen rannassa pidetyt kesäjuhlat, joissa oli ohjelmaesitysten lisäksi ampuma- ja soutukilpailuja sekä hupikilpailuina pussijuoksua, köydenvetoa ja kiipeilyä. Juhlat keräsivät tuhansiin nousevan yleisön. Forssan työväestölle juhlat olivat vuoden suurin tapahtuma. Myöhemmin VPK:n juhlat tarjosivat samanlaisen vuotuisen nautinnon. Rauha-niemen kesäjuhlat herättivät myös pahennusta, kun alkoholinkäyttöä oli vaikea valvoa. Vuoden 1882 jälkeen niistä ei ole enää mainintoja, joten ne ovat loppuneet.

Mustialassa oli monenlaista huvi- ja harrastustoimintaa. Milloin pidettiin ohjelmallisia päivällisiä ja tansseja herrasväen kesken, milloin suurina kansanjuhlina, joiden viettoon saatiin aihe kansallisista tapahtumista ja merkkihenkilöistä. Mustiala tarjosi puitteet suuremmillekin maakunnallisille tapahtumille, kuten maatalousnäyttelyille. Seurakuntakertomuksissa esiintyy 1880 - 1890-luvuilla paheksuvia huomautuksia Mustialan tansseista.