Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Laiho Antto

Laiho Antto

  • s. 29.05.1870 Kankaanpää
  • k. 17.12.1942 Forssa
  • Fil. maisteri, maanmittausinsinööri, agronomi
  • Mustialan maamiesopiston yhteiskunta-aineiden opettaja ja johtaja
  • Asunut Tammelassa vuosina 1908-1942
  • Kuvan omistaja : Merja Öhrnberg

Esittely

Tammelan kirkonkylässä aikoinaan asunut maatalousopetuksen uudisraivaajaksi kutsuttu kunnallisneuvos Antto Laihon teos Wanhan kansan merkkipäivät (1908) sisältää viikonpäiviin ja kuukausiin liittyviä sananlaskuja ja kansanviisauksia. Näitä kansanviisauksia käytettiin neuvoina ja ohjeina kuinka viljeltiin maata, hoidettiin tilaa sekä elettiin arjet ja pyhät.

Jos Uudenvuoden yönä on tyyni ja selkeä ilma, niin tulee hyvä viljavuosi; mutta jos silloin on tuulinen ja sateinen, niin odotetaan katovuotta, jolloin ei vasikat elä, eikä sienetkään kasva.

Laiho kirjoitti eläessään myös paljon erilaisia kirjoituksia kunnallistoiminnasta ja maataloushistorian aloilta. Hän toimi Mustialan maataloushistoriallisen museon johtajana sekä Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1923 alkaen kuolemaansa saakka.

Tuotanto

Julkaistut teokset

 

Wanhan kansan merkkipäivät (3. painos)

Laiho Antto

  • Julkaisuvuosi: 1997 (Karisto)
  • Paikkakunnat: Tammela
  • Avainsanat: sananparret

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kaunokirjallinen tuotanto

Sananlaskut

Wanhan kansan merkkipäivät (Karisto, 1908) (teoksesta tehty uudempia painoksia)

Muu kirjallinen tuotanto

Suomen maatalouden historia: piirteitä maamme pääelinkeinon kehityksestä (1910)

Maamiehen lakikirja : kokoelma voimassa olevia maataloutta ja sen edistämistä koskevia lakeja, asetuksia, julistuksia ja johtosääntöjä sekä hallituksen päätöksiä : maamiesten ja maataloudellisten oppilaitosten tarpeeksi (Kansa, 1912)

Kunnallistaksoituksesta maalaiskunnissa : ohjeita taksoittajille ja verovelvollisille (Karisto, 1916)

Ammattien tarkastuksesta Tammelan kunnassa v. 1919 (1920)

Millä tavalla maanviljelijän tulo olisi taksoitettava : ehdotus kunnallisverotuksen uudistamiseksi (1920)

Kunta ja sen asukkaat (1922)

Mustialan maataloushistoriallinen museo (1924)

Kunnallismiehen lakikirja (Karisto, 1925)

Maataloushistorialliset museot ja niiden merkitys : lehtori Antto Laihon esitelmä
radiossa 17. 10. 1927 (1927)

Mustialan maataloudelliset oppilaitokset (1927)

Maatalousmuseoita tutkimassa Skandinavian maissa (1928)

Mustialan opiston historia 1840-1908 : Mustiala käytännöllis-tietopuolisena maatalousoppilaitoksena (Mustialan opisto, 1928)

Tammelan osuuskauppa r.l. 1919-1929 (1929)

Pääpiirteitä Mustialan maamiesopiston 25-vuotistoiminnasta (1934)

Mustialan maamiesopisto 1908-33 (1934)

Tammelan osuuskauppa r.l. 1919-1934 (Tammelan osuuskauppa 1934)

Lisäksi artikkeleita Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa nro 1 (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1924-1929) 

Otteita

Otteita teoksesta Wanhan kansan merkkipäivät (3. painos, 1997)

Toukokuusta yleisesti

”Toukokuun” nimi johtuu tou’on eli kylvön teosta,
jota (kevätkylvöä) tässä kuussa toimitetaan.

”Toukokuu” puoli suksin, puoli venein.

Kako (tuuli antaa) kaakun, pohja puolen,
itä ei se aina anna.

Käen kukkumisesta on 9 viikkoa uutiseen.

Nyt on hyvä kyntöaika,
kun västäräkkejä on pellolla.

***

Lokakuusta yleisesti

”Lokakuu” on saanut nimensä siitä lo’an paljoudesta,
jonka syyssateet ovat aiheuttaneet.

Minkä nimisenä päivänä ensimmäinen lumi tulee,
niin samannimisenä päivänä on kylvön aika.

12. päivä. Vanha-Mikkeli, Vanha-Mikko

Vanhan-Mikonpäivän iltana majoitettiin syksyllä ensi
kerran lehmät läävään ja hevoset talliin. Lehmää kytkiessä sanottiin: ”syö ruokasi rumasti, pidä pintasi lujasti!”

Jos ”vanhana Mikkona” on hyvä ilma, piisaa sitä ”vanhaan Köyriin” (4.11.)