Bagge Tapani

Tapani Bagge liittyy Lounais-Hämeeseen teosten Urho ja suuri junaryöstö (2004) ja Pelastajat (1998) kautta. Kirjailija itse kertoo Lounais-Hämeeseen liittyvistä teoksistaan:

Urho ja suuri junaryöstö sijoittuu suurimmaksi osaksi Jokioisten museorautatielle, vaikkei Jokioisia kirjassa nimeltä mainitakaan. Tutustuin museorautatiehen lukioaikoinani myöhemmin Urhon esikuvana toimineen luokkakaverini kautta. Kävin kerran talkoissa ja ostin jopa osakkeen. Kun sitten mietin aihetta kolmanteen Urho-kirjaan, mieleeni juolahti museorautatiellä vuonna 1903 tapahtunut oikea junaryöstö. Sen pohjalta tehtävästä elokuvasta sain hyvät puitteet tarinalle.

Pelastajat-romaani pohjautuu kirjoittamaani tv-sarjaan, joka kuvattiin suurimmaksi osaksi Forssassa ja lähiympäristössä, mutta on tapahtuvinaan kuvitteellisessa Huimalan kaupungissa. Iso osa henkilöistä jopa puhuu sovellettua versiotani lounaishämäläisestä murteesta, johon tutustuin forssalaisen tuottaja-ohjaaja Ville Koiviston kautta. Sarjan aihe oli alun perin Koiviston idea, ja forssalainen palomestari Matti Peipinen antoi asiantuntija-apua sekä tv-sarjaa että kirjaa tehtäessä.

Palkinnot

Hämeen liiton myöntämä kulttuuritunnustuspalkinto 2005
Arvid Lydecken -palkinto 2005 lastenkirjasta Kylässä
Laivakello -nuorisokirjallisuuspalkinto 2006 (jakaja: Kotkan kaupungin Pekkas-akatemia)
Vuoden johtolanka -palkinto 2007 dekkarista Musta taivas (jakaja: Suomen Dekkariseura)

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

---

Kaunokirjallisuutta 

Jokioisiin ja Forssaan liittyen:
Urho ja suuri junaryöstö (Tammi, 2004)
Pelastajat (Book Studio, 1998)

Käsikirjoituksia

Forssaan liittyen:
Pelastajat 1-10 (ohjaus Ville Koivisto) (TV1, 1998)

Ote teoksesta Urho ja suuri junaryöstö (2004)

Juna oli pysähtynyt vetämään henkeä. Musta veturi kiilteli auringossa. Siinä oli pitkä keula ja iso savupiippu, josta tuprusi valkoista savua.

Urho kertoi kaikille, että pieni peltivaunu veturin perässä oli nimeltään tenderi. Siinä säilytettiin polttopuita.

-Tällaisen höyryveturin toimintaperiaate on varsin yksinkertainen, hän aloitti. –Uunin avulla vesi kuumennetaan…

Sen jälkeen minä putosin kärryiltä. Katselin vaunuja, jotka näyttivät vähän yksinkertaisemmilta. Kun Urho oli selittänyt höyrykoneen ja uuvuttanut kaikki muut paitsi itsensä, hän jatkoi:
- Sitten on vielä nuo puurunkoiset vaunut. Tuo viimeinen musta on konduktööri- ja matkatavaravaunu, ja tuossa ruskeassa on toisen ja kolmannen luokan matkustajaosastot.
- Tuleeko tänne toka luokkakin? Jere kysyi.
- Ei. Toisen luokan istuimissa vain on hiukan pehmustetta ja kangaspäälliset, ja kolmannessa luokassa on paljaat puupenkit. Ensimmäisessä luokassa olisi nahkapäällysteiset istuimet, mutta tässä junassa ei ole ensimmäistä luokkaa.

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita: 2 (toim. Loivamaa) (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita: 3 (toim. Loivamaa) (BTJ Kirjastopalvelu, 2001)

Ilmaisun murroksia vuosituhannen vaihteen suomalaisessa kulttuurissa (toim. Heinonen, Kirstinä, Kovala) (SKS, 2005)

Kotimaisia nykykertojia: 4 (toim. Loivamaa ja Vesikansa)(BTJ Kirjastopalvelu, 2005)

...Aina joku kirjoittaa: kirjailijoita Hämeestä (toimitus: Kai Kyösti Kaukovalta et al.) (Vana-66, 2007)

Koskinen, Juha-Pekka, Harkittu murha : kohti täydellistä rikosromaania (BTJ, 2009)

Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjalijat kertovat (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen, julkaisija: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti) (BTJ, 2010)

 Baggen blogi