Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Immonen Kyllikki

Immonen Kyllikki

  • Käyttänyt myös nimimerkkiä Katariina
  • s. 19.12.1912 Tuusula
  • k. 20.03.1998 Outokumpu
  • Ylioppilas Riihimäen yhteiskoulu 1932, Filosofian maisteri
  • Opettaja
  • Asunut Forssassa vuosina 1944-1948 sekä kesäasunnolla Tammelassa myös talvisin vuosina 1948-1973.
  • Kuvan omistaja : Tapani Immonen

Esittely

Kyllikki Immosen Pystykorvan muistelmat (1944) sijoittuvat osaksi Forssaan ja osaksi Tammelaan. Teoksen kertojana on puhdasrotuinen pystykorva Jehki, joka kuvaa sota-ajan elämää koiran näkökulmasta. Kesällä Jehki perheineen asustaa Lounais-Hämeessä Tammelan Kuivajärven seuduilla, ja talvet vietetään kauppalassa, jossa Jehki tavoittelee muiden koirien kanssa ”Sepänhaan kauhun” titteliä. Sodan tauotessa koittaa kuitenkin paluu takaisin Karjalaan, isännän synnyinseuduille.

Tuotanto

Julkaistut teokset

 

Pystykorvan muistelmat

Immonen Kyllikki

  • Julkaisuvuosi: 1944 (WSOY)
  • Paikkakunnat: Forssa, Tammela
  • Avainsanat: romaanit

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kaunokirjallinen tuotanto

Pystykorvan muistelmat (WSOY, 1944)

Kirjoituksia myös Lounais-Hämeen Joulu –julkaisuissa useana vuonna (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys)

 

Otteita

Ote teoksesta Pystykorvan muistelmat (1944)

Nimeni on Jehki Shemeikanpoika ja olen puhdasrotuinen pystykorva. Kenenkään ei siis tarvitse minun suhteeni pelätä olevansa tekemisissä rakin kanssa. Minulla on sukutaulut, jotka ulottuvat esi-esi-esi-isään ja vieläkin kauemmaksi.

Ulkonäköni yksityiskohtia en tiedä oikein tarkalleen. Pisama väittää, että olen koomillisen näköinen, ja Empsu sanoo, että jos sukutaulut eivät olisi tulleet kaupanpäällisiksi, niin hän olisi ollut varma siitä, että äitini oli tehnyt harha-askelen. Omasta puolestani voin sanoa, että päästyäni ensimmäisistä lapsenkengistäni, olen huomannut monen koiraneitosen katsovan ohi kulkiessaan minuun pitkään. Ainakin tiedän varmasti, että häntäni on hyvin upea. Sitä on puolitoista kierrosta, milloin olen hyvällä päällä. Alakuloisena ollessani riiputan sitä ja silloin olen kuulemma ketun näköinen.

--

On merkillistä, etteivät kaikki ihmiset ymmärrä, että koirat tajuavat heidän puheensa. Tietenkään en aivan lapsena ollut siinä kovin taitava, mutta sellainen hyväsukuinen koira, jollainen olen, oppii nopeasti kaiken, jos vain haluaa. Ja luulen, että Pisama ja Empsu oppivat nopeasti ymmärtämään minua.

Me asuimme suuressa talossa, jossa asui muitakin ihmisiä. Siinä oli iso piha, jossa aina tapahtui kaikenlaista ja jossa oli koiria kosolti. Minä en tosin heti saanut paljonkaan nauttia niiden seurasta, sillä minua pidettiin kiinni, jotten karkaisi, aivan kuin minä olisin voinut karata johonkin kotoani.

Ihmisillä pitää olla kaikkea niin paljon. Jos on hyvä luu ja vettä kupissa sekä tyyny, jolle mahtuu kokonaan, on oltava onnellinen.