Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Wääri Keijo

Wääri Keijo

  • s. 04.02.1949 Ypäjä
  • Maalarimestari
  • Asunut Ypäjällä vuodet 1949-1965 ja Forssassa 1965-1980 ja taas vuodesta 2010 alkaen
  • Kuvan omistaja: Keijo Wääri

Esittely

Helsingissä työuransa tehneen mutta sittemmin Forssaan palanneen Keijo Wäärin esikoisteos Romaninpuolikas + wäärinkäsityksiä julkaistiin vuonna 2012. Kirjan taustasta ja valmistumisprosessista Wääri kertoo seuraavasti:

Idea oli kypsynyt päässäni jo vuosia. Olin jo yli 20 vuotta kirjoitellut pakinoita ja kolumneja ammattilehtiin ja muihinkin (Maalarilehti, Väri ja Pinta -lehti, Kiinteistöposti, Rakennuslehti, Epilepsialehti, Saunalehti, Lemminkäisen henkilöstölehti) otsikolla Wäärin Käsityksiä. Kansa tykkäsi ja päätin yrittää.

Urakointiurani aikana Helsingissä en ehtinyt paneutua kirjan kirjoittamiseen. Muutettuani takaisin kotiseudulleni päätin pistää tarinani muille opiksi ja ikään kuin kirjoittamalla puhdistaa sieluni. Se auttoi.

Kirjaan valmistumiseen varmaan auttoi myös, että olen saanut mielipiteitäni julki Forssan Lehdessä, Urjalan Sanomissa, Bulevardissa, Seutu Sanomissa ja Ypäjäläisessä.

Alkuun päästyäni tekstiä alkoi syntyä nopeasti. Ehkä liiankin nopeasti. Kun muutin takaisin Forssaan ja pääsin eläkkeelle, naputtelin kiivaaseen tahtiin. Kirjoitin itseni ikään kuin ulos pahasta menneisyydestä. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että uskallanko kaikkia kirjoittaa, mutta olin päättänyt olla avoin kaikin tavoin. Esilukijana toimivat kirjailijat Kai Vakkuri, Marija Vantti, Pertti Munck, Turkka Mali ja tietysti vaimoni Arja.”

Suhdettaan Forssaan Wääri kuvaa näin:

30 vuoden Helsingissä oloni jälkeen Forssa merkitsee minulle kaikkea. Olen viihtynyt tavattoman hyvin. Olen päässyt mukaan rakastamiini kulttuuripiireihin, jotka Helsingissä työstäni johtuen olivat hakusessa. Olen saanut paljon uusia ystäviä. Hengenheimolaisia. Olenkin jossain sanonut, että seuraava paikka, minne muutan, on Ojalanmäki.”

Tuotanto

Julkaistut teokset

Wääri Keijo

Piispallinen ummetus

Wääri Keijo

  • Julkaisuvuosi: 2015 (Omakustanne)
  • Paikkakunnat: Forssa, Ypäjä
  • Avainsanat: novellit

Wääri Keijo

Romanin puolikas + wäärinkäsityksiä

Wääri Keijo

  • Julkaisuvuosi: 2012 (Kustannus HD)
  • Paikkakunnat: Forssa, Ypäjä
  • Avainsanat: muistelmat

Wääri Keijo

Wäärin värssyt

Wääri Keijo

  • Julkaisuvuosi: 2017 (Mediapinta)
  • Paikkakunnat: Forssa, Ypäjä
  • Avainsanat: runot

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kirjallinen tuotanto

Romanin puolikas + wäärinkäsityksiä (Kustannus HD, 2012)

Romanin puolikas + wäärinkäsityksiä (2. korjattu painos) (Kustannus HD, 2012)

Piispallinen ummetus (K. Wääri, 2015)

Wäärin värssyt (Mediapinta, 2017)

 

Kirjoittanut lisäksi pakinoita ja kolumneja rakennusalan ammattilehtiin

Otteita

Ote teoksesta Romanin puolikas + wäärinkäsityksiä (Kustannus HD, 2012)

Mamman helmoihin, äiti lähtee

Synnyin vahingossa maalaissaunassa mustuneiden lankkujen kajossa. En silloin tiennyt olevani enemmän kuin ei-toivottu. Jos biologinen äitihahmoni ei olisi antautunut halujensa vietäväksi tätä parkaisua ei olisi tullut. Tänne jäin kuitenkin katselemaan maailmaa.

Elämässä oli silloin vain yksi tulevaisuus. Se oli äidin syli, johon sain aina öisin kietoutua. Vieläkin muistan äidin selän. Se oli kaunis. Se oli toteemi, johon ennen lapsen syvää unta sain kietoutua. Muistan miten sain pitää käsiä hänen kainaloissa, hänen rinnoillaan. Ehkä kuitenkin jo silloin vaistosin äidin lähdön väistämättömäksi. Äiti lähti. Vaatekomeron suojaan itkun keskelle kuulin äidin sanovan, että mamma huolehtii. Oikeassa hän olikin, mamma huolehti. Mamma oli se lamppu, joka valaisi ja johon saattoi uskoa.

Komerossa istuu pieni poika ja itkee suuria kyyneleitä katkerasti. Äiti on lähtövalmiina uuden miehen luokse. Mies on Karjalan evakkoja ja asuu lähes naapurissa. Äiti antaa pojalle neuvoja ja muka lohduttaa. Mamma kyllä huolehtii sinusta. Älä nyt siinä poraa, iso poika. Mutta mikään ei auta. Äiti lähtee.

Älä lähde! Poika huutaa, mutta se ei enää auta. Pian äiti katoaa navetan taakse ja se on lähes viimeinen kerta, kun poika häntä tapaa.