Forssan Naiskuoron historiikit kirjoittanut Ritva Asikainen kertoo teostensa syntyprosessista seuraavasti:
Idea ensimmäiseen historiikkiin syntyi, kun kuoron 40-vuotispäivä lähestyi ja hallituksessa suunniteltiin juhlavuoden tapahtumia. Taisi olla silloinen sihteeri, Sirpa Kinos, joka ehdotti historiikin laatimista. Tehtävä lankesi minulle, ”koska ei sulla kesällä mitään muutakaan tekemistä ole”.
Valmistumisprosessia kuvatkoon katkelma historiikista FNK 1984–2004 ”Ritva Asikainen puolestaan syventyi ”tutkijankammiossaan” kuoron runsaaseen arkistomateriaaliin 40-vuotiselta taipaleelta ja kesän, joka sihteerin merkintöjen mukaan oli onneksi kolea ja sateinen, uurastuksen tuloksena syntyi historiikki Forssan Naiskuoro 1944–2004.
Kun sitten 60-vuotisjuhla lähestyi päätti kuoron hallitus, että jälleen kirjoitetaan kuoron historiasta ja kirjoittamaan pyydettiin edellisen osan tekijää. Jatkoin siitä, mihin edellinen osa oli päättynyt – ja sekin kesä oli sateinen ja kolea. Alkusanoissa totean, että kuoron täyttäessä 100 vuotta on paikallaan laatia Forssan Naiskuoron historia, joka kattaa toiminnan kokonaisuudessaan. Esitellessäni kirjaa FNK 1984–2004 60-vuotisjuhlakonsertissa totesin, että mikäli sekin kesä, jolloin 100-vuotishistoriaa laaditaan on kolea, niin ei ainakaan minua voi syyttää, en nimittäin ole sen historian laatija.
Suhdettaan Forssaan Asiakainen kuvaa näin:
Tammelassa asuessani en juuri tullut ajatelleeksi, että välillämme on kuntaraja. Teurolla käytiin kylässä, Kaukjärvellä oli leipäpuu ja Forssaan mentiin kuoroharjoituksiin. Esittäytyessä muistin toisinaan kertoa tulevani ”emäpitäjästä”.
Kun nyt nuorena helsinkiläisenä ajattelen Forssaa, se on mielessäni osa Lounais-Hämettä, jonka esittelen entisenä kotiseutunani.
Asikainen Ritva
Asikainen Ritva
Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.
Forssan Naiskuoro 1944–1984 (1984)
Forssan Naiskuoro 1984–2004 (2004)
Ote teoksesta Forssan Naiskuoro 1944–1984 (1984)
Forssan Naiskuoron perustamisesta ennätti kulu 22 päivää, ennen kuin kuorolla oli ensimmäinen julkinen esiintymisensä. Kuoro järjesti Forssan kirkossa 1. adventtina joulukuun 3. p:nä 1944 kirkkomusiikki-illan. Tämä oli mahdollista, koska kuoron johtaja sekä suurin osa kuorolaisista oli jo aikaisemmin työskennellyt yhdessä ja ohjelmistoa oli valmiina. Yksinlaulua esittäneet Ilmi Savikko ja Kaija Elo olivat oman kuoron riveistä. Kuoron johtajan aviomies, seurakunnan kanttori, taiteilija Sulo Saarits oli juuri kotiutunut ja esiintyi sekä urku- että laulusolistina. Lopuksi esitetyssä Hoosianna-hymnissä avusti joukko kauppalan mieslaulajia – Forssan Naiskuoron ”pikkuveli” Forssan Kauppalan Mieskuoro ei silloin vielä ollut syntynyt.
Harjoituksia oli pidetty kaksi kertaa viikossa ja nähty paljon vaivaa tilaisuuden onnistumiseksi. Tarkoituksena oli kerätä varoja Forssan sotainvalideille. Tyytyväisenä sihteeri saattoi kirjoittaa toimintakertomukseen: ”Tilaisuus onnistui täydellisesti tuottaen laulajille ilon ja mielihyvän tunteen ahkerien harjoitusten jälkeen sekä kuorolle ja sen johtajalle ansaittua kiitosta. Tuloista luovutettiin Forssan invalideille 8 000 mk.
Louna-kirjastot on Lounais-Hämeen viiden kunnan muodostama kirjastokimppa, johon kuuluvat Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kirjastot.
Louna-kirjastot »
Lounakirjailijat -palvelun yhdyshenkilöt »