Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Koskinen Esko H.

Koskinen Esko H.

  • s. 22.07.1938 Rauma
  • Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
  • Toimitusjohtaja, eläkkeellä
  • Asunut Forssassa vuodesta 2006 ja Tammelassa vapaa-ajanasukkaana vuodesta 1999
  • kuvan omistaa Esko H. Koskinen

Esittely

Tohtori Esko H. Koskinen on Tammelan Letkun kylän vapaa-ajanasukas ja osallistunut aiemmin joidenkin historiikkien kokoamiseen. Tältä pohjalta Letkun kylätoimikunta pyysi häntä vuonna 2006 Letkun kylän historiakirjan kirjoittajaksi Juhani Rantalan luovuttua jo aloittamastaan työstä.

Koskinen perehtyi aiheeseensa Eeva Ojasen kirjoittamien Tammelan historiateosten avulla sekä tutustumalla Matti Juhalan aiemmin kirjoittamaan aineistoon. Hän kävi myös läpi kunnan ja yhdistysten arkistoja, lehtiartikkeleita ja kotiseutukirjallisuutta. Lisäksi hän haastatteli monia nykyisiä ja entisiä kyläläisiä, ja sai näin arvokkaita muistitietoja ja dokumentteja. Teos muotoutui näin vähitellen kolmen vuoden aikana.

Näin Esko H. Koskinen kuvaa suhdettaan Lounais-Hämeeseen:

Varhaisimmat muistikuvani Tammelasta ovat olympiavuodelta 1952, jolloin vietin kesää tätini perheen mökillä. Läheiseksi Tammela tuli vasta vuonna 1999, kun ostimme Letkulta maalaistalon Härkätien varrelta vapaa-ajan asunnoksemme. Yhteydet sekä Tammelan kuntaan että Letkun vakinaisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin ovat kehittyneet varsin läheisiksi ja johtaneet siihen, että muutimme kaupunkiasuntomme Helsingistä Forssaan voidaksemme käydä Letkulla helposti kaikkina vuodenaikoina. Osallistuminen kylän yhteisiin rientoihin ja harrastustoimintaan on tehnyt minusta perusletkulaisen.

Tuotanto

Julkaistut teokset

Koskinen Esko H.

Letkun lukukirja

Koskinen Esko H.

  • Julkaisuvuosi: 2009 (Letkun kylätoimikunta)
  • Paikkakunnat: Forssa, Tammela
  • Avainsanat: kylät, Letku

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kirjallinen tuotanto:

Letkun lukukirja (Letkun kylätoimikunta, 2009)

Otteita

Ote Letkun lukukirjasta (2009):

Puhelin

1920-luvun alussa Letkulle muodostettiin oma puhelinosuuskunta ja puhelinkeskus sijoitettiin ensin Lehtorannan kauppaan ja oli siellä vuoteen 1948 asti, jonka jälkeen muutettiin Oskari Aaltosen taloon, toimien siellä vuoteen 1963 asti. Ensimmäiset puhelimet tulivat Suontaustan taloon ja Myllärille. Muut kävivät heillä soittamassa. Oskari Aaltosen vaimo Elli Aaltonen toimi puhelinkeskuksen hoitajana ja oli kylän todellinen tietopankki, mitä ei silloin kovin pahana pidetty, tiedettiinhän muutenkin aika paljon naapureiden asioista. Soittaja saattoi kuulla, ettei johonkin taloon nyt kannattanut yhdistää, kun koko talon väki oli pellolla. Käsivälitteisen keskuksen aikana kaukopuhelujen saaminen kesti kauan, joskus tuntikausia. Erityisesti seppä Ahlgren soitti paljon kaukopuheluja muualla oleville asiakkailleen, ja kun puhelin sijaitsi asuinrakennuksessa, pajasta oli kiirehdittävä juoksujalkaa puhelimeen, kun tilattu puhelu tuli. Letkun Puhelinosuuskunnan lopettaminen, sen jäsenten liittyminen Forssan Puhelinlaitos Oy:n osakkaiksi vuonna 1962 ja automaattikeskuksen asentaminen Letkun tilaajaverkkoon liitti kylän puhelimet Forssan verkkoryhmään ja valtakunnalliseen automaattipuhelinverkostoon. Käsivälitteinen keskus jäi pois käytöstä heti vuonna 1963.