Salokannel Hugo William

Sanan ja aatteen soturi: Jalmari Matiston elämäkerta (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1945) on Hugo Salokanteleen kirjoittama kuvaus raittius- ja museomiehenä sekä kansanperinteen kerääjänä ja julkaisija Lounais-Hämeessä tunnetusta Jalmari Matistosta ja hänen elämästään. Teos kuuluu sarjaan Lounaishämäläisiä merkkimiehiä.

Tyttären Ritva Kermisen muistoja isästään:

Hugo Salokannel ent. Stenbacka oli itä-suomalainen "sanan ja aatteen soturi" kuten Jalmari Matistokin, vain sillä erotuksella, etteivät hänen matkansa ulottuneet Lappiin asti ja ne tapahtuivat myöhemmin kuin Matiston matkat. Sitäpaitsi 1950-luvulla raittiusaatteen lisäksi tuli tupakan vastustus. 

Muistan lapsuudestani kuinka isä uppoutui aatteilleen kaikkina vapaa-aikoinaan. Isän aatteisiin kuului paljon muutakin kuin raittius ja tupakan vastustus. Kun hän 1904 tutustui uuteen kansainväliseen kieleen esperantoon, tuli siitä elinikäinen ystävyyssuhde. Edellisten aatteitten jälkeen tulevat sitten lukuisat muut kiinnostuksen kohteet kuten eläinsuojelu, matkailu, kielet, kasvissyönti jne.

Isäni oli perustamassa lukuisia raittiusyhdistyksiä - mm. Suomen rautatieläisten raittiusyhdistystä ja USA:sta Suomeen tullulla I.O.G.T (Informational Order of Good Templars) raittiusjärjestöä, puhumattakaan erilaisista esperanto- ym. järjestöistä.

Mitä tulee isän kirjalliseen tuotantoon, ne olivat enimmäkseen lehtileikkeitä, pieniä kirjasia (omakustanteita), usein esperantonkielisiä ja lentolehtisiä. Tietokannoista voi löytää iki-vanhoja kirjasia kuten: Salokanteleen suvun elämäkerrasto, Esperanton kielioppi sekä esimerkki ja harjoituskirja, Muistitaidon opas, Ihmetohtori - 2-osainen vuorokeskustelu, Esperanto rautateillä, postissa ja sähkölennätinlaitoksessa. Tietääkseni Sanan ja aatteen soturi on ainoa vähän suurenpi kirja.

Oli ehkä vuosi 1945, kun isä otti minut mukaansa Humppilaan haastattelemaan Jalmari Matistoa. Olin silloin 9-vuotias. Sillä aikaa, kun Matisto ja isäni keskustelivat kirjan synnystä, sain tutustua Matiston jännittävään kotimuseoon. Setä-Matisto lahjoitti minulle valokuvansakin. Ei kulunut kauaakaan tämän matkan jälkeen, kun olimme Jalmari Matiston hautajaisissa Humppilassa.

En voi olla mainitsematta myöskään esitelmämatkoja, joita isäni teki innokkaasti: Esimerkiksi asemien odotushuoneissa hän puhui matkustajille raittiudesta ja tupakan vastustuksesta, jolloin lapsena jouduin itsekin esittämään lausuntaa. Mainittakoon vielä sekin, kuinka hän koko elämänsä piti päiväkirjaa maailman asioista. Pieniä sinikantisia vihkoja oli kertynyt varmaankin tuhansia pahvilaatikoihin, kun isä 20.9.1966 kuoli Laihialla 86 vuotiaana.

Salokannel asui Karinaisten Kyrössä 1944-48, jolloin kirjoitti teoksen Sanan ja aatteen soturi.

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kaunokirjallisuus

Ihmetohtori : 2-kohtauksinen vuorokeskustelu (Salo: Anna Kurimo, 1917)

Tietokirjallisuus

Seitsemäs kansainvälinen esperantokongressi Antwerpenissä elok. 20-27 p. 1911 : ulkomaalaisten lehtien mukaan (Helsinki: omakustanne, 1911)

Vegetarismista lausuntoja ja todistuksia (Tampere: Tampereen kansalliskirjapaino, 1912)

Esperanto ja rauhanaate : (joulumietteitä v.1918) = Esperanto kaj la pacifismo (Vaasa: Laihian esperantoyhdistys, 1919)

Esperanto rautateillä, postissa ja sähkölennätinlaitoksessa (Helsinki: Otava, 1919)

Kansainvälinen apukieli esperanto : esperanton kielioppi sekä esimerkki- ja harjotussarja (Jyväskylä: Gummerus, 1919)

Muistitaidon opas = Finnlingva Mnemonika gvidlibreto kun esperanta resumo (Jyväskylä: Gummerus, 1919)

Pieni suomalais-esperanto tulkkikirja = Finna-Esperanta frazilibreto (Jyväskylä: Gummerus, 1919)

Maailmankielikysymyksen paras käytännöllinen ratkaisu (Vaasa: omakustanne, 1923)

Keinotekoisen yhteiskielen mahdollisuuksista ja esperantosta (Vaasa: omakustanne, 1924)

Hauska matka Länsi-Europan ympäri esperanton avulla (Kuopio: Suomen esperantoliitto, 1927)

Mikä on goodtemplarijärjestö? (Kuopio: omakustanne, 1927)

Sanan ja aatteen soturi : Jalmari Matiston elämäkerta. Lounaishämäläisiä merkkimiehiä 3 (Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1945)

Ihmeellisiä sielutieteellisiä ilmiöitä (Tampere: Suomen kristillisen työväen liitto, 1951)

Esperanton kieliset kirjat

Ču la kulturitaj nacioj bezonas kristanismon?: mediteroj notitaj (Vaasa: omakustanne, 1921)

Esperanto-finna frazlibreto pikku esperanto-suomalainen tulkki (Vaasa: omakustanne, 1922)

Grava popolhigiena kaj socia demando originale en Esperanto (Helsinki: Esperanto-instituto de Finnlando, 1926)

Esperanto kantareto : finnaj religiaj kaj popolaj kantoj (Vaasa: K.C., 1935)

Oraj konsiloj por trovi bonan edz (in) on (Kyrö: omakustanne, 1944)

Biografiaro de l’parencaro Salokannel = Salokanteleen suvun elämäkerrasto (Laihia: omakustanne, 1952)

La ununura amo de Kristo devigas la kristanojn al reciproka amo kaj konkordo = (Kristuksen ainoalaatuinen rakkaus velvoittaa kristityitä keskinäiseen rakkauteen ja sopuun) (Laihia: Eldonis la verkinto, 1952)

Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia