Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Luostarinen Matti

Luostarinen Matti

  • s. 10.07.1951 Iisalmi
  • Filosofian tohtori, valtiotieteen tohtori
  • Erikoistutkija
  • Asunut Forssassa vuodesta 1991
  • Kuvan omistaja : Matti Luostarinen

Esittely

Forssalainen Matti Luostarinen on julkaissut erittäin laajan tieteellisen tuotantonsa lisäksi myös kaunokirjallisen teoksen Arctic Babylon 2011: apokryfiset ennustukset (2007). Tämän teoksen syntytaustasta Luostarinen kertoo seuraavasti:

Olin vuonna 2005 saanut loppuun laajan liki 300 sivuisen toisen väitöskirjani koskien ekologisia ongelmia ja innovaatioprosesseja sen torjunnassa. Väitös tuli kokonaan toiseen ihmistieteitä käyttävään konventioon kuin edellinen luonnontieteinen ja biologinen, maantiedettä ja geotieteitä lähellä oleva tutkintoni vuodelta 1982. Yliopistokin vaihtui Oulusta Turkuun.

Jatkossa syntyi, aineistoja edelleen käsitellen, vuonna 2007 liki 600 sivuinen tutkimus koskien webympäristöä ja sen blogaajia sekä tiedon kulkua ja leviämistä siellä silloin yli 30 miljoonan aktiivisen uusmedian toteuttajan seurantana ympäri maailmaa. Koko prosessi sisälsi lisäksi vaatimuksen sellaisen poikkitieteellisen kirjallisuuden hallintaan, joka oli osin hyvin vanhaa, osin ihan uusinta tiedettä. Kaikkiaan tuhansia lainauksia ja julkaisuja. Osa aivan uusia, osin vuosikymmenten aikana hyvin tutuiksi tulleita.

Näiden jälkeen sain pyyntöjä kirjoittaa havaintoni tavalla, joka olisi kenen tahansa luettavissa ja fiktiivisenä, kaunokirjallisena työnä. Siis tieteen popularisointia tavattoman suurista aineistoista ja lukijaa ymmärtävällä tavalla, ei tieteen keinoin lukija sivuuttaen (lukuun ottamatta kapeaa professionaalista ryhmää) tai käyttäen tieteelliselle tekstille tyypillisiä tapoja esim. viittausten teossa ja lähdekirjallisuuden käytössä.

Tällaiselle tieteelle ja tutkimusraporteille tyypillisiä monografioita minulla on kirjoitettuna yli 50 ja artikkeleineen julkaisuluettelossa on yli 600 mainintaa.

Otin haasteen vastaan.

Teoksen kirjoitusprosessia Luostarinen kuvaa näin:

Itse kirjoitusprosessia suunniteltaessa minulla oli käytettävissä joko perinteisempiä tapoja tehdä kaunokirjallista tekstiä (proosaa) tai ottaa riski ja kokeilla tutkimuksen itsensä tuomaa aineistoja tekstin tuottamisesta tekniikalla, joka muistuttaa hieman öljyvärimaalauksen tekoa. Tällöin ikään kuin ladotaan (maalataan) päällekkäin useampia kerroksia ja syvyys syntyy tässä tapauksessa kolmen eri kirjan aineistosta käyttäen tämän päivän teknologiaa apuna.

Lopputuloksena on myös kolme epilogia, teesi, antiteesi ja synteesi sekä samalla myös Homeroksen (kreikkalaisen kerronnan) tapaan draama, tragedia ja komedia.

Se oli ainut keino yhdistää monitieteistä aineistoa ja saatella lukijaa erittäin vaikeitten asioitten sisälle kertoen välillä mistä on kysymys, mihin vaikeat käsitteet viittaavat ja miten ne liittyvät yhtäällä hyvin vanhaan historialliseen (vertikaaliseen) näkökulmaan ja toisaalla horisontaaliseen (maantieteelliseen) osaan bio- ja geotieteissä sekä sosiokulttuurisissa globaaleissa ongelmissa. Tätähän ei voinut suorittaa kuten tieteellisessä tekstissä käyttämällä yksinkertaisesti viitteitä tai lähteitä ja lähdeluetteloita niihin viitaten. Kirjan tuli edetä kaunokirjallisin välinein moniulotteisenakin ja tavalla, joka oli mahdollista lukea kenen tahansa, mutta luonnollisesti sen tuli avautua ja avautuu jokaiselle hänen oman viitekehyksensä kautta. On siis jokaiselle täysin eri kirja ja muistuttaa myös kuvataiteesta saatavaa esteettistä, psykososiaalista vaikutelmaa. Niinpä esim. sosiologi ja biologi lukevat siten hyvin erilaisen konvention kautta avautuvaa kirjaa ja tuloskin on mahdollisesti hyvin erilainen ja kokonaan toinen kuin mihin kirjoittaja on ehkä pyrkinyt.

Itse kirjoitusprosessi eteni nopeasti viitenä eri vaiheena ja muistutti lopulta ikään kuin maratoonarin juoksua ja sen etenemistä kohti automaattisesti ohjautuvaa loppuaan, jossa kokonaisuus muuttuu oleellisesti sisään rakennettujen uusien osien tuloksena.

Riskin otto kannatti olkoonkin että kirjasta tuli kohtuullisen vaativa lukijalleen. Kirjaa ei oltu tarkoitettu joulusesongin tai kevätsesongin lyhytaikaiseksi elämykseksi.

Lounais-Hämeen vaikutuksesta kirjoittamiseensa sekä suhteestaan Lounais-Hämeeseen ja Forssaan Luostarinen kertoo seuraavasti:

Tutkimuksissa Lounais-Häme on mukana hyvinkin monessa julkaisussa, ehkä noin 50 artikkelissa ja 10–15 monografiassa. Nämä koskevat Loimijokilaaksoa sekä alueen taloutta että myöhemmin maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta seutukunnallisena ilmiönä ja paikallisena esimerkkinä myös globaaleissa prosesseissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.

Kirjassa ”Arctic Babylon 2011” koko rakenteen synty on läheisessä yhteydessä MTT:n tutkimuskeskuksen läsnäoloon Lounais-Hämeessä sekä pyrkimykseen tuottaa monitieteistä aineistoa myös uuden median ja populaarin ilmaisun keinoin. Näistä kaunokirjallinen tapa on hyvinkin tyypillinen keino tuottaa uutta tietoa ja jakaa sitä sekä sosiologisena, filosofisena mutta myös biologisena prosessina ja niiden yhteisiä ilmiöitä näin sekä kuvaten että analysoiden. Alueen nimekkäin kirjailija Väinö Linna on tuottanut historiatieteisiin ja sosiologiaan ehkä kansallisesti merkittävimmät julkaisut juuri kaunokirjallisina tuotteina. Kirjojen symbolirakenteita käytetään jopa johtamistieteissä sekä monessa muussa arkielämän käyttäytymistieteisiin liittyvissä ilmiöissä. Myös omalla kohdallani Väinö Linnan vaikutus on ollut varmaan vähintäänkin merkittävä.

Liki kaksi vuosikymmentä Lounais-Hämeessä ei voi olla vaikuttamatta ratkaisevalla tavalla kirjojen syntyyn, sisältöön ja rakenteeseen.

Olen asunut Forssassa aktiivisesti Lounais-Hämettä tutkien ja jo varttuneena senioritutkijan apuvälinein. Tutkijalle tutkimuskohde muodostuu lopulta ”pyhäksi”, jossa objektiivisuus tahtoo kadota ja tutkijasta tulee tutkimuskohteensa puolestapuhuja ja asianajaja. Näin käy vaikkapa tähtitieteilijälle galaksien kanssa tai matemaatikolle omien symbolirakenteittensa kimpussa, limnologille vesistöjen parissa jne. Tätä ei voi välttää tietoisesti ja vielä vähemmän piilotajuisesti.

Forssa ja Lounais-Häme ei ole minulla kotiseutu ja asuinpaikka vaan sielun tila. Teen siitä tauluni, veistokseni ja saan siitä symbolini kirjoihini itse edes huomaamatta. En pidä itseäni kuitenkaan missään tapauksessa ”maakuntakirjailijana” tai paikallisyhteisöjen tutkijana. Kaukana siitä. Reagoin lounaishämäläisyyteen ja Forssaan aivan kuten taiteilija, kirjailija ja tutkija omaan elämänsä keskeisimpään teemaan ja identiteettinsä sisältöön reagoi. Se on yhtäällä viileän analyyttinen ja toisaalta kipeän emotionaalinen ja sitä kautta joskus jopa lapsekas viharakkaussuhde. Nykyisin olen Lounais-Hämeestä huolissani lähinnä sen ongelmallisen sijainnin kautta ja osana koko maata ravistelevassa aluetalouden muutoksessa sekä ajankohtaisessa ikärakennemuutoksessa, palvelujen tuotossa tulevaisuudessa.

Avustan medioita kirjoittaen päivittäin jo yli 30-vuoden kokemuksella. Lounais-Häme ja Forssan Lehti, Bulevardi nettilehtenä, ovat päivittäisiä avustettavia muiden maakuntamedioitten rinnalla ja ne toki nykyisin ohittaen.

Palkinnot

Tuotannosta Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ritarimerkki 2004

Tuotanto

Esitellyt teokset

Luostarinen Matti

Arctic Babylon 2011: apokryfiset ennustukset

Luostarinen Matti

  • Julkaisuvuosi: 2007 (Books on demand)
  • Paikkakunnat: Forssa
  • Avainsanat: romaanit

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kirjat ja artikkelit

Social Geography of hudro-electric power projects in NOrthern Finlans. Personal spatial identity in the face of environmental changes (Oulun yliopisto, 1982)

Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2005)

Lukuisia maaseudun kehittämiseen liittyviä suunnittelumaantieteen projekteja (vv. 1974 - 1986)(maantieteen assistenttina ja professorina):

Regional geography and location conditions in the service of areal planning (Oulun yliopisto ja Turun yliopisto, 1984)

The methodology of regional geography, scenario analysis and innovation diffusion applied to economic development in sparcely populated areas (Oulun yliopisto ja Turun yliopisto, 1984)

Lukuisia kaupunkimaantieteeseen ja suunnittelun liittyviä suunnittelumaantieteen projekteja (vv. 1974 - 1986):
Raahen kaupunkitutkimus: osat I - IV (Raahen kaupunki, 1984)

Pohjois-Suomen jokirakennushankkeiden yhteenvetojulkaisu (Kemi- ja Iijokiohjelmat, Ounasjoki, Oulujoki, Lokan ja Porttipahdan sekä Siuruan ja Kemihaaran (Kollaja ja Vuotos) allasalueet/ yli 40 julkaisua) Pohjois-Suomen koskisotien alueellinen ja yhteiskunnallinen problematiikka. English Summary: The social and ecomnomic effects of hydro-electric power projects in Northern Finland. Suunnittelumaantieteen yhdistyksen julkaisuja 25 (Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1986)

Kuntayhteistyötä ja verkostoitumista koskevan ja Pohjois-Karjalassa toteutetun myös Laatokan-Karjalaan suuntautuneen tutkimusohjelman loppuraportti (yhteensä 18 julkaisua). EU:n pilot-ohjelma. Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Kuntien yhteistyön kehittäminen. Loppuraportti. Network project in Middle and Ladogan Karelia. Final report to develop network and clusters between regional, social, economic and cultural life. EU’s pilot project between Northern and Russin Karelia (Institute of Ladokan Karelia, 1991)

Koulutus- ja opetuskäyttöön laadittu julkaisu poikkitieteisen tutkimusaineiston keruusta ja käytöstä sekä metodologian ja analytiikan ongelmista sekä ratkaisumalleista. Useita painoksia. Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät monitieteisessä ympäristötutkimuksessa (MTT, 1991)

Agropolis strategy. Kansainvälisesti kaikkiin maanosiin merkittävästi levinneen strategian tärkein julkaisu (yhteensä 56 julkaisua) Agropolis Strategy. (MTT, 1992)

Elintarviketalouden osaamiskeskusohjelma. Jatkoa Agropolis -strategialle. Toimii edelleen osana Agropolis -tiedepuistoa verkosto- ja klusterirakenteena (8 julkaisua ja edeltänyttä tutkimusraporttia) Osaamiskeskusohjelma – elintarviketalouden verkostoitunut osaamiskeskus (Hämeen liitto & Agropolis Oy, 1994)

Maaseudun kulttuurimaisemat – teoksen toimitus ja artikkelit (2 kpl) (Maisematutkimus ja kaavoitus 62 julkaisua). HS vuoden paras tiedejulkaisu. toim. Matti Luostarinen ja Anja Yliviikari Maaseudun kulttuurimaisemat. Rural Landscapes in Finland (Suomen ympäristökeskus ja Maatalouden tutkimuskeskus, 1997)

Juhlaesitelmä ja julkaisu Brasilian valtion vuosijuhlassa ja konferensissa vuonna 1998. Relatorio sobre o program brasileiro agropolis. Comparacao entre as estrategias da Finlandia e do Brasil. Brazil: ABIPTI, Brazilian Association of Techonological Research Institutions, s. 3-15. (1998)

Juhlaesitelmä ja julkaisu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) satavuotisjuhlassa vuonna 1998. (Integroitu ympäristötutkimus 38 julkaisua) Integrated environmental research and networking of economy and information in rural areas of Finland. Teoksessa: Seminar in honour of the 100th anniversary of MTT. Agricultural and food science in Finland. 7: 315 - 328. (1998)

Kasallisen pellavaohjelman loppuraportti. Kymmeniä julkaisuja ja osaprojekteja. Yrittäjille tarkoitettu yleistajuinen osa julkaisuista. Pellavayrittäjyyden mahdollisuudet Suomessa. Pellava suomalaisena yritystoimintana (MTT, 1998)

Loimijokiohjelman loppuraportti vuosilta 1991 - 1997. EU:n ympäristöohjelmia edeltäneen ajan laajin maatilojen ja maaseudun ympäristötutkimusta ja -koulutusta sekä projektiohjelmia toteuttanut verkostohanke. Kymmeniä projektihankkeita ja runsas tuhat maatilaa, viisi kuntaa ja Loimijokilaakson sidosryhmiä; noin 30 julkaisua. Tärkeimmät julkaisut yleistajuisia ja maatiloille tarkoitettuja. Loimijoki-projektin raportti 1991 - 1997. Ympäristöhankkeen eteneminen Loimijokilaakson maatiloilla ja jokirannoilla (MTT, 1998)

Juhlaesitelmä ja julkaisu Meksikon pankin 65-vuosijuhlassa vuonna 1999. (Agropolis strategy – 56 julkaisua) Dessarollo regional Y Encedenamientos productivos. Promocion de Agroindustrias Parcue Technologico agroindustrial Agropolis – Experiencia Internationale. In Regional Development and productive Linkages, Clusters and operational strategies for the foodindustry and countryside. Teoksessa: Conference in honour of the 65 anniversary of Mexicon National Financeera in 7-9.9. Mexico City: The World Bank, Mexicon National Financiera, ITESM, s. 46 - 72 (1999)

Maatalouden kestävä kehitys (SUSAGRI, LIFE/96) loppuraportti. EU:n keihäänkärkiohjelmia. Sustainable. development in Agriculture: Indicators, administrative programs and demonstrations. SUSAGRI. Final report. Life/96/ENV/FIN/77. Agricultural Research Centre of Finland, (Suomalainen populaari julkaisu: Maataloutta luonnon ja ihmisen ehdoilla. Susagri, loppuraportti) (MTT, 2000)

Kestävän kehityksen indikaattoreiden loppuraportti. EU:n ensimmäisestä suomalaisesta Life -ohjelmasta (SUSAGRI , Sustainable Agriculture). Valittiin EU:n ns. keihäänkärkiohjelmiin. Ohjelman kokoaja ja vetäjä; 22 julkaisua. Sustainable development and indicators: Information of ecological, economical, social and regional activity in rural areas. Economic Research. MTT 26/2001. Agrifood Research Finland (MTT, 2001)

Ekologisen klusterin ja luontoyrittäjyyden loppuraportin esittely IASP:n maailmankonferenssin plenary-istunnossa vuonna 2002; 16 julkaisua. Ecological entrepreneurship as a part of the network and cluster economy – integration of entrepreneur and consumer clusters, innovations roles and their relation with the environment. Teoksessa: European Conference on Science and Technology Park 2002, Serving the companies, Estonia. IASP, June 9-11, Malaga, IASP, s. 56–78 (2002)

Ympäristöklusteriohjelman luonto- ja ekoyrittäjyyttä koskevan maaseutuohjelman loppujulkaisu. Innovaatiostrategia ja –kapasiteetti. Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka. Maa- ja elintarviketalous 45. MTT sarja A (MTT, 2004)

Arctic Babylon 2011: apokryfiset ennustukset (Books on Demand, 2007)

Uusi mediayhteiskunta : blogit ja sosiaalinen media innovaatioyhteiskunnan muutoksessa (Books on Demand, 2010)

Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma (Books on Demand, 2010)

Suomi - maailman onnellisimman maan oppikirja1-2 (Books on Demand, 2019)

Kattava luettelo Luostarisen laajasta kirjallisesta tuotannosta löytyy hänen kotisivuiltaan www.mattiluostarinen.fi

Otteita

Ote teoksesta Arctic Babylon 2011: apokryfiset ennustukset (2007)

Homogeeniset kulttuurit näyttivät omaksuvan medioista ja uudesta tietotulvasta kaikki kielteiset piirteet ja akanat ensimmäisenä, murehti Ylätupa maansa maaseudun pienyhdyskuntien kohtaloa. Slummin rajaa ei internetissä oikein ymmärretty varoa, eikä sitä sieltä oikein löytynytkään, ja vanhemmilta puuttui osaamista ja auktoriteettia, laskeskeli lappilainen. Tarvittaisiin uutta Uno Cygnaeusta, pohti Ylätupa juopuneita lapsia ja naisia pikkukaupungin siistin torialueen ohittavalla risteävällä katualueella. Paljon oli nähty vaivaa kunnostettaessa ja ylläpidettäessä suuria punatiilisiä entisiä teollisuuskiinteistöjä ja Loimijokikin näytti levänneeltä ja oli toipumassa, onkijoita oli runsaasti kivetyillä rannoilla. Se ojensi saaliinsa ja Ylätupa huikkasi sen Inarin-saameksi onkijoiden suuntaan ”tääl tot ualigiskieoainis keigiij”. Hämäläiseen tapaan häntä ei huomattu tai pidettiin juopuneena virolaisena turistina.