Kirjailijat

Kare KaukoKuvan omistaja : Katariina Kare-Evans

Kare Kauko

  • Käytti mm. kirjailijanimiä ja nimimerkkejä Kaksiparta, Antti Kaleva Keinonen, Oka, Teemu ja Martinpoika
  • s. 19.04.1914 Hattula
  • k. 1996-03-21 Helsinki
  • Filosofian kandidaatti
  • Toimittaja, kirjailija
  • Asunut Tammelassa kesät 1949–1995

 

Esittely

Forssan Lehden päätoimittajanakin (1946-1947) toiminut poliittinen kirjailija ja toimittaja Kauko Kare oli Urho Kekkosen ajan ärhäkkä oppositiomies ja arvostelija. Kauko Kare on kirjoittanut lähes sata teosta. Kareen teoksista Pukkisänky (1957) ja Vanha iloinen Tammela ja sen maanmainio väki (1983) liittyvät tiiviisti Lounais-Hämeeseen.

Kauko Kareen tytär Katariina Kare-Evans kertoo isästään kirjoituksessaan Ne yhteiset, ihanat muistot – Kauko Kareen kirjailijankuva:

Isäni kirjoitteli pitkään pakinoita Forssan Lehteen. Hänellä oli tapana istuskella kirjoittelemassa lepotuolissa kesämökkimme verannalla. Hän luonnosteli ensin pakinan käsin konseptipaperille. Kirjoitusalustana oli salin iso tyyny. Sitten hän kirjoitti pakinan puhtaaksi pienellä kirjoituskoneellaan, jota hän piti polviensa päällä. Viileämmällä ilmalla hän kirjoitteli alakerran kamarissa, istuen sänkynsä päällä pehmeä tyyny selän takana.

Isälläni oli tapana kävellä Syrjäharjun metsän läpi Tammelasta Forssaan, Forssan Lehden toimitukseen tuore pakina selkärepussaan. Kotimatkallaan hän poimi mielellään sieniä.

---

Pakinoiden aiheet Kauko Kare sai aina elävästä elämästä, kylän ihmisistä ja arjen tapahtumista. Hänen tietolähteenään oli usein naapurin iloluontoinen emäntä, Lukkalan mamma.

---

Kauko Kare sai aiheita pakinoihinsa myös istuskelemassa kylän isäntien kanssa. Keittiössämme istui milloin Lukkalan Erkki, milloin Humalaisen Yrjö kahvitotia (kahvia ja tilkka Koskenkorvaa) nautiskelemassa. Ja mitä enemmän kahvitotia kului, sitä paremmin juttu luisti.

Isäni oli ikuistanut pakinoihinsa monia kylätyyppejä. Vuosien vierren tammelalaisille tuli tutuksi etenkin Heponiemen Kaisa ja Tommo, joiden toilailuista Kaksiparta kirjoitteli usein. Esikuvaa en valitettavasti tiedä, siitä ei ollut koskaan isäni kanssa puhetta. He saattoivat olla puhtaasti mielikuvituksenkin tuotetta, tyypillisinä hämäläisinä.

---

Kaksiparran pakinoissa on ikuistettu Loimijoen siltavahdit, kansantaiteilija Kalle Aaltonen karvalakissaan, huopatossuissaan, paikkahousuissaan ja sarkapalttoossaan, talollinen Hilma, puutarhuri Syrjälä, konstaapeli Eevee, joka virkatyönsä ohella toimi mielellään huutokauppameklarina, ompelijatar Esteri, apteekkarineidit, kyläkauppias Pekka, bussikuski Hessu, kirkkoherra Gideon ja monia, monia muita.

Isänsä suhteesta Suomeen ja Lounais-Hämeeseen Katariina Kare-Evans kertoo vielä kirjoituksessaan seuraavaa:

Kuten myöhemmin yritän todistaa, isäni kirjallinen työ on kokonaisuudessaan suomalaiskansallista, josta kuvastuu syvä rakkaus isänmaahan ja sen kulttuuriperintöön. Kiintymys suomalaiseen maisemaan, etenkin hämäläiseen kotiseutuun ja luontoon eri vivahteineen, tulee parhaiten esiin hänen pakinoissaan.

Teoksista sanottua:

Pukkisängystä sanottua:

Kun Kare tarkkailee maisemaa ja siinä liikkuvia ihmisiä tammelalaisen pirttinsä ikkunasta, istuu keinutuolissa tai lojuu pukkisängyllä mietiskellen, on hän heittänyt kaiken kaupunkilaiskulttuurin harteiltaan. Samalla on kaikonnut tietty asenteellisuus, joka vaivaa Kareen kulttuuripoliittista kirjoittelua, ja lukija saa tutustua häneen ihmisenä, kelteisillään. On heti sanottava, että kohtaaminen on varsin miellyttävä.

- P.T., ”Kare kelteisillään”, Helsingin Sanomat 19.4.1958

Palkinnot:

Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki 1991

TuotantoOtteita

« Takaisin

 
 
 
login Synergia Foxy