Huhtaniemi Jorma

Humppilalaisen Jorma Huhtaniemen Tulen valtiaat (1998) sijoittuu 4100 vuoden taa. Humppilan Vitikankulmalla menneisyyden henget valtaavat kehyskertomuksen päähenkilön, ja kuljettavat häntä unessa historian hamaan alkuaikaan. Unessa hän saa seurata nuoren Sergin elämää. Nuoren miehen vuosi on täynnä seikkailua, himoa ja taistelua elämästä ja kuolemasta. Lopulta Serg kasvaa kyläpäälliköksi. Hänessä tulevat esiin esihistoriallisen ajan miehen tärkeimmät ominaisuudet: kyky jatkaa sukuaan, kyky selvitä karussa luonnossa ja kyky seistä miehenä omiensa rinnalla.

Haastattelussa Jorma Huhtaniemi kertoo teoksensa syntyvaiheista.

Vaikea sanoa, mistä kirjoittaminen lähti. Pikkuhiljaa kokeilemalla tekstiä alkoi syntyä. Tulen valtiaat on kirjoistani keskimmäinen, kahta muuta ei ole julkaistu.

Kirjoitin teosta fiiliksen mukaan. Minulle ei sovi aikataulutettu kirjoittaminen, väkisin en voi kirjoittaa. Välillä tekstiä syntyi helposti, välillä vähemmän helposti. Kirjoitin tekstin kolmeen kertaan. Kaikkiaan kirjoittamiseen meni aikaa pari vuotta.

Kirjallisista esikuvista Jorma Huhtaniemi sanoo, ettei hänellä ole erityisiä ihanteita. Merkittäväksi kirjailijaksi hän mainitsee Väinö Linnan.

Tulen valtiaissa tarina lähtee liikkeelle Humppilasta. Se on oma kotipaikkani, ja sieltä löytyy kivikautinen asuinpaikka, joten on loogista, että teos sijoittuu sinne.

Humppila merkitsee minulle kotiseutua. Se on lapsuudesta asti tuttu paikka. Vaikka olen vähän reissannutkin, tunnen oloni vieraaksi kaikkialla muualla paitsi Humppilassa. Siellä on koti.

En ole ainakaan tällä tietoa aikeissa julkaista lisää kirjoja. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Olisi kiva, jos joskus vielä tulisi uusi innostus jatkamiseen. Haluan kuitenkin korostaa sitä, etten varsinaisesti pidä itseäni kirjailijana, vaan harrastelijana. Taloudellisesti homma on mennyt pakkasen puolelle, mutta kirjoittaminen oli hauskaa puuhaa silloin kun se sujui hyvin.

Esitellyt teokset

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.

Kaunokirjallisuus

Tulen valtiaat (SS-julkaisut, 1998)

Ote teoksesta Tulen valtiaat (1998)

Heräsin valmiiksi väsyneenä. Olin todella saanut kokea rautaisannoksen esihistoriaa ja jotenkin minusta tuntui, että tarina oli tullut päätökseen. Ikään kuin menneiden aikojen henget olisivat jättäneet minut rauhaan, päästäneet palaamaan nykyaikaan, kerrottuaan sen mitä halusivat kertoa juuri minulle, luoda kuvan omasta ajastaan nykyajan ihmisille juuri minun kauttani. Minä, joka olin kauan epäillyt kaikenlaista henkimaailmaa, en enää ollutkaan asiasta varma, niin todelliseen elämään olin saanut kurkistaa. Vai oliko kaikki sittenkin pelkkää satua, tilapäinen mielenhäiriö, joka nyt väistyisi?

Mutta yksi asia on varma; saamastani kokemuksesta on täysi syy olla kiitollinen, hengille, unille, viinalle, aivojen oikusululle vai mille, en tiedä, joka tapauksessa kiitollinen.

Heti aamulla päätin kirjoittaa kaikesta kirjan. Se kaikki on nyt tässä!