Sisältöön »
Tekstikoko Suurenna fonttikokoa

« Kirjailijat

Luoma Heikki

Luoma Heikki

  • s. 03.01.1944 Kyyjärvi
  • mainoshoitajan tutkinto MAT
  • Kirjailija, käsikirjoittaja
  • Asunut Jokioisilla 15.7.2007 lähtien
  • Kuva: Karoliina Heinämaa

Esittely

Nykyisin jokioislainen Heikki Luoma on työskennellyt moninaisissa työtehtävissä, viimeisimmäksi graafisena suunnittelijana ja piirtämön esimiehenä Enso-Gutzeitilla Lahdessa. Vapaaksi kirjailijaksi Luoma päätti ryhtyä vuonna 1990. Kustantajansa kotisivulla hän kuvaa päätöstään seuraavasti:

Sitä ennen oli pääni sisällä tapahtunut paljon. Olin ymmärtänyt etten sittenkään selviäisi maailmasta yrittämättä kuvata sitä kirjoittamalla, omasta näkökulmastani. Olin yrittänyt tehdä sitä samaa koko ikäni piirtämällä ja maalaamalla, mutta jouduin myöntämään ettei se riitä minulle. Halusin oppia ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla. Käsitin, ettei kukaan voisi opettaa minulle minun omaa kieltäni, vaan se olisi löydettävä itse. Kirjoitin tuhansia liuskoja pelkästään oppiakseni kirjoittamaan. Käsitin hyvin, että mahdollisuuksia oli tasan kaksi: leimautuminen kylähulluksi tai onnistuminen. Edellinen tarkoitti luovuttamista ja elinikäistä pettymystä, jälkimmäinen julkaisukynnyksen ylittämistä jossain kaupallisessa kustantamossa.

Luoman kuunnelma Neuvottelu voitti Hämeen Läänin Taidetoimikunnan ja Hämeen Alueradion järjestämän pienoiskuunnelmakilpailun vuonna 1986. Vuonna 1988 WSOY julkaisi hänen romaaninsa Surman suo. Venäläisten sotavankien helvetillisistä oloista kertova tarina oli Luoman mukaan hänen kolmas romaanikäsikirjoituksensa. Odotellessaan Surman suon läpimurtoa kustannusmaailmassa Luoma sanoo kirjoittaneensa Messilän kartanoon ja Hakkapeliitta-aikaan sijoittuvan näytelmän Korpraali Reidin miekka. Hollolan Näyttämön esittämänä siitä tuli hänen ensimmäinen julkaistu näytelmänsä. Harjoitustyönä kirjoitettu veijariromaanin käsikirjoitus taas joutui Tv 2:n silloisen draamapäällikön Olli Tolan ja ohjaaja-dramaturgi Jukka Mäkisen käsiin. Matkalaukkukostajasta tuli Heikki Luoman ensimmäinen tv-draama, neliosainen sarja, jonka ohjasi Pentti Kasurinen.

Luoma oli siis ylittänyt julkaisukynnyksen neljällä eri kirjoittamisen osa-alueella: ensin radiokuunnelmalla, sitten suunnilleen samaan aikaan romaanilla, näytelmällä ja tv-draamalla.

Sittemmin Luoma on kirjoittanut romaanien lisäksi lukuisia näytelmiä. Hän on ollut toistuvasti Suomen kesäteattereiden esitetyin näytelmäkirjailija. Hän oli myös yksi vuonna 2005 päättyneen Kantolan perhe –kuunnelmasarjan käsikirjoittajista. Hänen Tv 2:lle kirjoittamansa maalaiskomediat ovat keränneet miljoonayleisön.

Jokioisille asettumisestaan Heikki Luoma toteaa Valkjärvi-juhlilla pitämässään puheessa muun muassa seuraavaa:

Sikäli päivä on tehnyt kierroksensa, ja minä, Ypäjälle talvisodan evakkoon sijoitetun äidin poika, rakennutin muutama vuosi sitten uudistalomme viiden kilometrin päähän äitini perheen sijoitustalosta, eli Kartanonkylän Memmarista. Kuka vielä kehtaa väittää, etteivät myöskin karjalaiset osaa olla omapäisiä?

Palkinnot

Jaettu ensimmäinen sija Nuoren Voiman Liiton runokilpailussa 1984
Hämeen alueradion ja Hämeen Läänin Taidetoimikunnan kuunnelmakilpailun voitto 1986
Venla -palkinto yleisöäänestyksessä tv-sarjasta Turvetta ja timantteja 2008
Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Suoseuran novellikilpailun voitto 1999

Tuotanto

Esitellyt teokset

Luoma Heikki

Eläköön Kuusniemi

Luoma Heikki

  • Julkaisuvuosi: 2009 (Edico)
  • Paikkakunnat: Jokioinen
  • Avainsanat: romaanit

Luoma Heikki

Kuusniemen naiset

Luoma Heikki

  • Julkaisuvuosi: 2010 (Edico)
  • Paikkakunnat: Jokioinen
  • Avainsanat: romaanit

Luoma Heikki

Kuusniemi taistelee

Luoma Heikki

  • Julkaisuvuosi: 2009 (Edico)
  • Paikkakunnat: Jokioinen
  • Avainsanat: romaanit

Kirjailijan tuotantoa Louna-kirjastoissa.


Kaunokirjallisuus

Surman suo (WSOY, 1989)

Valtatie 13 (WSOY, 1990)

Palkkasoturi (WSOY, 1994, pokkaripainos Edico, 2008)

Kuparitaivas (WSOY, 1996, uusi p. Edico 2011)

Kuka viereesi jää (WSOY, 1997)

Vain muutaman huijarin tähden (WSOY, 2000)

Ystävätär (Maahenki, 2001)

Brysselin kirje. Yhdessä Sirkka Laineen ja Hannu Raittilan kanssa (Otava, 2002)

Eläköön Kuusniemi (Edico, 2009)

Kuusniemi taistelee (Edico, 2009)

Kuusniemen naiset (Edico, 2010)

Antologiat

Novelli Jussinsuo antologiassa Suon syvä syli (Maahenki, 2000)

Näytelmät ja tv-sarjat

Matkalaukkukostaja. Alkuperäiskäsikirjoitus (Tv 2, 1991)

Vain muutaman huijarin tähden. Käsikirjoitus (Tv 2, 1998)

Peräkamaripojat. Käsikirjoitus (Tv 2, 2001)

Mooseksen perintö. Käsikirjoitus (Tv 2, 2001)

Turvetta ja timantteja. Käsikirjoitus (Tv 2, 2006)

Pirunpelto. Käsikirjoitus (Tv 2, 2009)

Pirunpelto 2 (Tv 2, 2010)

Pirunpelto 3 (Tv2, alkaa 12/2012)

Pirunpelto 4 (Tv2, esitykset 2013)

Korpraali Reidin miekka, 1989

Vieraas maailmas, 1990

Runnari, 1992

Väkikivi, 1993

Sillanpääasema, 1994

Matkalaukkukostaja, 1995

Väkevä maa, harmaa taivas, 1996

Akkaralli, 1996

Rakas vaimo, armas anoppi, 1997

Joki virtaa, maa pysyy, 1998

Vain muutaman huijarin tähden. Sovitus Jukka Mäkinen, 2002

Evakkojuna, 2004

Mooseksen perintö. Sovitus Jukka Mäkinen, 2004

Nuoruustanssi, 2006

Kahen akan loukussa, 2007

Sota ja rakkaus, 2007

Taistelevat koppelot, 2008

Tuhannen Riemun rysä, 2009

Tuplavahinko, 2010

Turvetta ja timantteja. Sovitus Jukka Mäkinen, 2010

Nuoruustango, 2011

Amerikan Antti, 2012

Pienet kukkivat kummut, 2012

Rakas Karjala, 2013

Onnenloukku, 2014

Kaikki mulle heti, 2014

Kuunnelmat

Neuvottelu (Radio Suomi, 1987)

Kantolanjärvi maailmankartalle.Yhteistyössä Hannu Raittilan ja Sirkka Laineen
kanssa.(Radio Suomi, 2001)

Kantolan perhe -sarjakuunnelma, noin 100 jaksoa (Radio Suomi, 1999-2005).

Haamulentäjä. Yhteistyössä Hannu Raittilan ja Sirkka Laineen kanssa. (Radio Suomi, 2002)

Lahdenperän punainen, 3x50 min.Yhteistyössä Hannu Raittilan ja Sirkka Laineen kanssa. (Radio Suomi, 2006)

Otteita

Ote teoksesta Kuparitaivas (2008)

- Anteeksi tämä keskeytys. Te ymmärrätte, että minutkin on palkittu työstäni Amerikan rahajumalan hyväksi. Viiteen vuoteen en enää ole kyennyt laskeutumaan kaivantoon, mutta vieläkin yskin kivipölyä keuhkoistani. Mutta, hyvät kaivantoveljet ja toverit, ei ole mitään syytä murheeseen: asummehan maailman vapaimmassa valtiossa, jossa jokainen kansalainen on tasa-arvoinen…Mitä? Kuka sanoi että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset? Ei pidä paikkaansa, kyllä asia on pikemminkin päinvastoin. Onhan oikeus sentään vähäosaisten puolella. Meillä on oikeus raataa itsemme hengiltä, meillä on oikeus hengittää keuhkomme täyteen kivipölyä, meillä on oikeus menettää työkykymme ja ansiomme, meillä on oikeus kuolla sen jälkeen kun emme enää jaksa hyödyttää kapitalistia. Mitä muita oikeuksia meillä on? Me voimme rakentaa kirkkoja ja pitää yllä kalliita pappeja, jotka puhuvat sielujemme pelastuksen puolesta. Totta, siitä he kyllä puhuvat, luvaten paratiisin onnea jossain tulevassa elämässä, mutta mitä he lupaavat meille tässä ainoassa elämässä, joka meillä varmuudella on elettävänä? Puhuvatko he ihmisarvoisen elämän puolesta, ovatko he kanssamme yhteisessä rintamassa tukemassa meidän oikeutettuja vaatimuksiamme, ovatko he leskien ja orpojen tukena silloin kun perheen isä on murhattu maan alla. Sillä hyvät ystävät, murhia ne ovat, jokainen turha kuolema kaivannossa, jonka todellinen aiheuttaja on työnantajan piittaamattomuus. Ovatko papit silloin valmiita puolustamaan teitä, astumaan yhteiseen rintamaan köyhälistön kanssa, toteuttamaan saarnaamaansa Jeesuksen oppia. Kissan paskat! en kauniimmin sano. On paljon miellyttävämpää istua iltaa kaivannon patruunan kanssa konjakkipullon ääressä jaksaakseen sunnuntaiaamuna nousta kirkonpöntöstä huutamaan kadotuksen tuomiota niille, joiden helvetti on jo maan päällä, tai tässä tapauksessa maan alla. Niille, jotka ovat uskaltaneet nousta Jumalan asettamaa esivaltaa vastaan…